Mitä on ennakointitieto

• ymmärtämään ennakointitiedon luonteen ja epävarmuustekijät
• tunnistamaan Osaamistarvekompassin eri osioiden sisältötyypit
• kehittämään ennakointiosaamistasi ja tiedostamaan miten voit soveltaa ennakointitietoa asiakastyössä.

Videolla Jotpan kehittämispäällikkö Samuli Leveälahti kertoo ennakointitiedosta ja sen hyödyntämisestä. Videon käsikirjoitus on lyhennetty tämän sivun tekstisisällöistä.

Osaamisen ennakoinnin (eng. skills anticipation) tavoitteena on ennustaa, millaisia osaamisvaatimuksia työelämässä on tulevaisuudessa.   

On tärkeää huomata, että ennakoiminen ja ennustaminen eivät ole samoja asioita. Esimerkiksi päivän säätilasta voidaan laatia ennusteita. Sen sijaan sateenvarjon mukaan ottaminen on ennakointia. Ennakointi on sekä varautumista että tulevaisuuden valintojen tekemistä. 

Kohtaamme myös työssämme epävarmuuksia - on kyseessä sitten esimerkiksi asiakkaan ohjauspalvelutilanne tai uuden osaamisen lisääminen tutkinnon perusteisiin.  Jokainen meistä ennakoi joka päivä.

Ennakointitieto viittaa tietoon, joka on kerätty ja analysoitu tulevaisuuden tapahtumien, trendien ja mahdollisuuksien ennustamiseksi. Perinteisesti sitä on pidetty tietona, joka auttaa organisaatioita ja päätöksentekijöitä varautumaan tuleviin haasteisiin ja mahdollisuuksiin sekä tekemään strategisia päätöksiä. 
Osaamisen ennakointitiedosta on kuitenkin hyötyä myös yksilöiden koulutus- ja uravalintoja koskevassa päätöksenteossa, ja siksi aikuisia ja nuoria uravalinnoissaan ohjaavien ja neuvovien on syytä perehtyä siihen. 

Ennakointitieto perustuu usein laajaan tiedonkeruuseen ja analyysiin, ja se voi sisältää seuraavia elementtejä:

• Trendit ja ilmiöt: Ennakointi perustuu olemassa oleviin trendeihin ja ilmiöihin, jotka voivat vaikuttaa tulevaisuuteen. Näitä voivat olla esimerkiksi teknologiset innovaatiot, demografiset muutokset, talouden suuntaukset ja ympäristömuutokset.
• Mallinnukset ja skenaariot: Ennakointityössä voidaan käyttää erilaisia mallinnuksia ja skenaarioita, joissa tarkastellaan erilaisia mahdollisia tulevaisuuksia. Näiden avulla voidaan arvioida, miten erilaiset tekijät voivat vaikuttaa toisiinsa ja millaisia vaikutuksia niillä voi olla.
• Asiantuntijalausunnot: Ennakointityöhön voi sisältyä asiantuntijoiden haastatteluja ja lausuntoja, jotka perustuvat heidän erikoistietoonsa ja kokemukseensa tietyllä alalla.
• Tulevaisuuden visiot: Ennakointitieto voi tuottaa erilaisia tulevaisuuden visioita ja skenaarioita, jotka auttavat organisaatioita hahmottamaan, millaisia mahdollisia tulevaisuuksia voi olla. 

Osaamisen ennakointitiedolla on monia sovellusalueita, kuten aluestrategioiden laadinta, työn ja osaamisen kohtaannon suunnittelu sekä koulutusten ja muiden osaamispalveluiden kehittäminen. Se auttaa tiedon hyödyntäjiä olemaan valmiimpia muutoksiin ja reagoimaan niihin tehokkaasti.

Tiedon teorian näkökulmasta ennakointitieto ja tulevaisuuden tutkimustieto on erilaista kuin suurin osa tieteellisestä tiedosta. Tulevaisuuteen kohdistuvaa tietoa ei voi hankkia kokeellisin menetelmin. Tieto käy sitä epävarmemmaksi, mitä kauemmas tulevaisuuteen se suuntautuu. Ennakointitiedon yhteydessä mainitaankin aina, minkä aikavälin ennakoinnista on kyse.

• Pitkän aikavälin ennakointi: 10 – 15 vuotta 
• Keskipitkän aikavälin ennakointi: 5 – 9 vuotta
• Lyhyen aikavälin ennakointi: 0 – 5 vuotta

Kuitenkin osaamisen ennakoinnissa voidaan käyttää myös empiiristä tietoa, joka perustuu havaintoihin ja tietoihin työmarkkinoilta, yrityksiltä ja työvoiman tarpeista. Tämä voi sisältää esimerkiksi 

• työvoimakartoituksia
• kyselytutkimuksia yrityksille ja työntekijöille 
• taloudellisten indikaattorien analysointia.

Paljon kerätään myös asiantuntijatietoa. Asiantuntijoiden näkemykset ja arviot perustuvat kokemukseen ja asiantuntemukseen. Heiltä saa hyödyllisiä näkemyksiä siitä, mitä taitoja ja osaamista tulevaisuuden työtehtävissä tarvitaan ja mihin suuntaan ala on kehittymässä.

Tilastolliset mallit taas perustuvat historiallisiin tietoihin, kuten aikaisempiin työllisyystilastoihin ja osaamistarpeiden kehitykseen. Esimerkiksi väestötilastot ovat pohjana monille ennusteille.

Viime vuosina ennakointitiedon hankinnassa on hyödynnetty yhä enemmän myös ns. big dataa eli internetistä louhittavaa dataa. 

Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnasta syntyvää dataa (eng. research, development, and investment data) analysoimalla saadaan tietoa mahdollisista muutoksista osaamisen kysynnässä ja innovaatioihin liittyvistä uusista osaamistarpeista. 

Toinen hyödyllinen big datan lähde osaamisen ennakoinnissa on investointidata. Esimerkiksi suuret sijoitukset tekoälyyn, bioteknologiaan tai vihreään energiaan voivat olla merkkejä siitä, että nämä alat ovat kasvussa ja lyhyen aikavälin osaamisen kysyntä voi kasvaa. Louhitut tietomassat ovat niin suuria, että tiedon jalostaminen on haasteellista. Tekoälystä on apua suuren datamassojen käsittelyssä.  

Osaamistarvekompassissa käytetään kaikkia näitä tiedonhankinnan menetelmiä. Olennainen osa tiedon tuotantoa on tiedon yhdistely ja tulkinta.  

Tarkemman kuvauksen datalähteistä löydät sivulta Datalähteet.

Asiakkaiden ohjauksen näkökulmasta osaamisen ennakointitieto on tärkeä apuväline asiakkaan mahdollisuuksien hahmottamisessa. Kuitenkin on syytä muistaa, että ennakointitieto sisältää ennusteita tulevaisuudesta, ja on siksi epävarmaa. Osaamistarvekompassikaan ei tarjoile valmiita vastauksia asiakkaan kysymyksiin, mutta ohjaaja voi tiedon avulla auttaa yksilöä punnitsemaan valintojaan myös tulevaisuuteen orientoituen.  

Ohjaajan on hyvä tunnistaa esimerkiksi hiipuvat ammattialat ja suuria rakennemuutoksia lähitulevaisuudessa kokevat ammattialat ja ottaa alojen kehitysnäkymät tarvittaessa puheeksi asiakkaan kanssa. 
Ohjaajan puheille tulevalla ihmisellä on usein voi olla mielessään kysymys oman kiinnostuksen kohteensa tai ammattinsa tulevaisuuden näkymistä. Siihen kysymykseen ei kuitenkaan voi olla varmoja vastauksia, koska tulevaisuutta koskeva tieto ei voi olla tarkkaa. Ennakointitiedosta käytetään usein metaforaa kauaksi katsomisesta. Mitä pitemmälle yritetään katsoa, sitä sumuisempi horisontti on eikä yksityiskohtia voi erottaa, maaston muotoja vain. 

Osaamistarvekompassissa työmarkkinoiden ja osaamistarpeiden muutosta käsitellään vain ammattialojen tarkkuudella, ei yksittäisten ammattien. Olemme valinneet ammattialatason, koska se on ennakoinnissa riittävä lähtökohta ja aloittain on mahdollista yhdistellä määrällistä ja laadullista tietoa.

Sen sijaan yksittäinen ammatti on ennakoinnissa hankalampi. Työelämän kieli muuttuu nopeasti. Samanlaisia tehtäviä on olemassa ja osaajalle on töitä, mutta nimike on vaihtunut. Esimerkiksi työpaikkailmoituksissa automaattiseen tietojenkäsittelyyn viittaavat atk-termit ovat korvautuneet it (informaatioteknologia) -alkuisilla nimikkeillä. 

Katso esimerkki työelämän käyttämän kielen muutoksista:

Analyysit

Analyysit- osioon olemme koonneet yhteenvetoja ammattialoista, ammattialojen työmarkkinasiirtymistä, osaamistarpeista ja tutkinnoista.

Myöhemmässä vaiheessa tässä osiossa julkaistaan analyyseja uusista osaamistarpeista sekä niiden vastaavuudesta nykyisten tutkintojen sisältöihin ja työikäisten osaamiseen.

Ammattialat

Osio sisältää tunnusluvut, kuvaukset ja alan yleisimmät työtehtävät sekä graafin alan tavallisimmista työmarkkinasiirtymistä 130 eri ammattialasta. Tunnusluvut ja työmarkkinasiirtymät perustuvat Tilastokeskuksen tilastoihin.

Ammattialaluokitus perustuu Opetushallituksen ennakoinnin ja OEF-foorumiin käyttämään ammattialaluokitukseen. 

Osaamiset

Osio sisältää vuosittain päivittyvän tilannekuvan työelämän kysymästä osaamisesta ja osaamisten alakohtaisuudesta tai sovellettavuudesta ammattialoittain. 

Tutkinnot

Osio tulee sisältämään tutkinnoittain tilannekuvatietoa siitä, millaista osaamista koulutusjärjestelmä tuottaa.

Opetushallitus: Työvoiman kohtaanto ammattialoittain vuonna 2028

Opetushallituksen ja Osaamisen ennakointifoorumin kohtaantotarkastelussa arvioidaan työvoiman tarjontaa suhteessa uusiin avautuviin työpaikkoihin. Tarkastelussa määritellään ylitarjonta-, alitarjonta- ja tasapainoammattialat keskipitkällä aikavälillä 2019-2028.

Siirry Opetushallituksen sivuille ennakointituloksiin

Työvoimabarometri

Työ- ja elinkeinoministeriön Työvoimabarometri tarjoaa näkymän työmarkkinoiden tarpeisiin. Uusiutuneessa barometrissa tarkastellaan ammattien lisäksi myös osaamistarpeita. Tiedot kerätään ELY-keskusalueittain
asiantuntijatahojen ja alueen merkittävien työnantajien yhteistyönä. Tiedot päivittyvät jatkossa kerran vuodessa.

Siirry Työvoimabarometrin sivuille

Työvoiman saatavuus ja kohtaanto

Työmarkkinatorin kohtaantoraportti yhdistää tietoa eri ammattiryhmien työllisyydestä, työttömyydestä, työvoimasta, avoimista työpaikoista ja palkoista. Raportin avulla voi tarkastella esimerkiksi työvoimapula-ammatteja maakunnittain tai selvittää, missä ammateissa on työvoiman ylitarjontaa tai kohtaanto-ongelmia.

Siirry Työmarkkinatorin sivuille Saatavuus ja kohtaanto -raporttiin