Hyppää sisältöön
Kuvituskuva värikkäistä sateenvarjoista

Ennakointi on varautumista ja tulevaisuuden valintojen tekemistä

Mitä on ennakointitieto

Tässä jaksossa opit:

  • ymmärtämään ennakointitiedon luonteen ja epävarmuustekijät
  • tunnistamaan Osaamistarvekompassin eri osioiden sisältötyypit
  • kehittämään ennakointiosaamistasi ja tiedostamaan miten voit soveltaa ennakointitietoa asiakastyössä.

 

Videolla Jotpan kehittämispäällikkö Samuli Leveälahti kertoo ennakointitiedosta ja sen hyödyntämisestä. Videon käsikirjoitus on lyhennetty tämän sivun tekstisisällöistä.

Ennakointi ja ennustaminen ovat eri asioita

Osaamisen ennakoinnin (eng. skills anticipation) tavoitteena on ennustaa, millaisia osaamisvaatimuksia työelämässä on tulevaisuudessa.   

On tärkeää huomata, että ennakoiminen ja ennustaminen eivät ole samoja asioita. Esimerkiksi päivän säätilasta voidaan laatia ennusteita. Sen sijaan sateenvarjon mukaan ottaminen on ennakointia. Ennakointi on sekä varautumista että tulevaisuuden valintojen tekemistä. 

Kohtaamme myös työssämme epävarmuuksia - on kyseessä sitten esimerkiksi asiakkaan ohjauspalvelutilanne tai uuden osaamisen lisääminen tutkinnon perusteisiin.  Jokainen meistä ennakoi joka päivä.

Ennakointitieto viittaa tietoon, joka on kerätty ja analysoitu tulevaisuuden tapahtumien, trendien ja mahdollisuuksien ennustamiseksi. Perinteisesti sitä on pidetty tietona, joka auttaa organisaatioita ja päätöksentekijöitä varautumaan tuleviin haasteisiin ja mahdollisuuksiin sekä tekemään strategisia päätöksiä. 
Osaamisen ennakointitiedosta on kuitenkin hyötyä myös yksilöiden koulutus- ja uravalintoja koskevassa päätöksenteossa, ja siksi aikuisia ja nuoria uravalinnoissaan ohjaavien ja neuvovien on syytä perehtyä siihen. 

Ennakointitieto perustuu usein laajaan tiedonkeruuseen ja analyysiin, ja se voi sisältää seuraavia elementtejä:

  • Trendit ja ilmiöt: Ennakointi perustuu olemassa oleviin trendeihin ja ilmiöihin, jotka voivat vaikuttaa tulevaisuuteen. Näitä voivat olla esimerkiksi teknologiset innovaatiot, demografiset muutokset, talouden suuntaukset ja ympäristömuutokset.
  • Mallinnukset ja skenaariot: Ennakointityössä voidaan käyttää erilaisia mallinnuksia ja skenaarioita, joissa tarkastellaan erilaisia mahdollisia tulevaisuuksia. Näiden avulla voidaan arvioida, miten erilaiset tekijät voivat vaikuttaa toisiinsa ja millaisia vaikutuksia niillä voi olla.
  • Asiantuntijalausunnot: Ennakointityöhön voi sisältyä asiantuntijoiden haastatteluja ja lausuntoja, jotka perustuvat heidän erikoistietoonsa ja kokemukseensa tietyllä alalla.
  • Tulevaisuuden visiot: Ennakointitieto voi tuottaa erilaisia tulevaisuuden visioita ja skenaarioita, jotka auttavat organisaatioita hahmottamaan, millaisia mahdollisia tulevaisuuksia voi olla. 

Ennakointitiedon lähteet

Osaamisen ennakointitiedolla on monia sovellusalueita, kuten aluestrategioiden laadinta, työn ja osaamisen kohtaannon suunnittelu sekä koulutusten ja muiden osaamispalveluiden kehittäminen. Se auttaa tiedon hyödyntäjiä olemaan valmiimpia muutoksiin ja reagoimaan niihin tehokkaasti.

Tiedon teorian näkökulmasta ennakointitieto ja tulevaisuuden tutkimustieto on erilaista kuin suurin osa tieteellisestä tiedosta. Tulevaisuuteen kohdistuvaa tietoa ei voi hankkia kokeellisin menetelmin. Tieto käy sitä epävarmemmaksi, mitä kauemmas tulevaisuuteen se suuntautuu. Ennakointitiedon yhteydessä mainitaankin aina, minkä aikavälin ennakoinnista on kyse.

  • Pitkän aikavälin ennakointi: 10 – 15 vuotta 
  • Keskipitkän aikavälin ennakointi: 5 – 9 vuotta
  • Lyhyen aikavälin ennakointi: 0 – 5 vuotta

Kuitenkin osaamisen ennakoinnissa voidaan käyttää myös empiiristä tietoa, joka perustuu havaintoihin ja tietoihin työmarkkinoilta, yrityksiltä ja työvoiman tarpeista. Tämä voi sisältää esimerkiksi 

  • työvoimakartoituksia
  • kyselytutkimuksia yrityksille ja työntekijöille 
  • taloudellisten indikaattorien analysointia.

Paljon kerätään myös asiantuntijatietoa. Asiantuntijoiden näkemykset ja arviot perustuvat kokemukseen ja asiantuntemukseen. Heiltä saa hyödyllisiä näkemyksiä siitä, mitä taitoja ja osaamista tulevaisuuden työtehtävissä tarvitaan ja mihin suuntaan ala on kehittymässä.

Tilastolliset mallit taas perustuvat historiallisiin tietoihin, kuten aikaisempiin työllisyystilastoihin ja osaamistarpeiden kehitykseen. Esimerkiksi väestötilastot ovat pohjana monille ennusteille.

Viime vuosina ennakointitiedon hankinnassa on hyödynnetty yhä enemmän myös ns. big dataa eli internetistä louhittavaa dataa. 

Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnasta syntyvää dataa (eng. research, development, and investment data) analysoimalla saadaan tietoa mahdollisista muutoksista osaamisen kysynnässä ja innovaatioihin liittyvistä uusista osaamistarpeista. 

Toinen hyödyllinen big datan lähde osaamisen ennakoinnissa on investointidata. Esimerkiksi suuret sijoitukset tekoälyyn, bioteknologiaan tai vihreään energiaan voivat olla merkkejä siitä, että nämä alat ovat kasvussa ja lyhyen aikavälin osaamisen kysyntä voi kasvaa. Louhitut tietomassat ovat niin suuria, että tiedon jalostaminen on haasteellista. Tekoälystä on apua suuren datamassojen käsittelyssä.  

Osaamistarvekompassissa käytetään kaikkia näitä tiedonhankinnan menetelmiä. Olennainen osa tiedon tuotantoa on tiedon yhdistely ja tulkinta.  

Tarkemman kuvauksen datalähteistä löydät sivulta Datalähteet.

Tutustu tarkemmin datalähteisiin

Ammatteja koskeva ennakointitieto

Asiakkaiden ohjauksen näkökulmasta osaamisen ennakointitieto on tärkeä apuväline asiakkaan mahdollisuuksien hahmottamisessa. Kuitenkin on syytä muistaa, että ennakointitieto sisältää ennusteita tulevaisuudesta, ja on siksi epävarmaa. Osaamistarvekompassikaan ei tarjoile valmiita vastauksia asiakkaan kysymyksiin, mutta ohjaaja voi tiedon avulla auttaa yksilöä punnitsemaan valintojaan myös tulevaisuuteen orientoituen.  

Ohjaajan on hyvä tunnistaa esimerkiksi hiipuvat ammattialat ja suuria rakennemuutoksia lähitulevaisuudessa kokevat ammattialat ja ottaa alojen kehitysnäkymät tarvittaessa puheeksi asiakkaan kanssa. 
Ohjaajan puheille tulevalla ihmisellä on usein voi olla mielessään kysymys oman kiinnostuksen kohteensa tai ammattinsa tulevaisuuden näkymistä. Siihen kysymykseen ei kuitenkaan voi olla varmoja vastauksia, koska tulevaisuutta koskeva tieto ei voi olla tarkkaa. Ennakointitiedosta käytetään usein metaforaa kauaksi katsomisesta. Mitä pitemmälle yritetään katsoa, sitä sumuisempi horisontti on eikä yksityiskohtia voi erottaa, maaston muotoja vain. 

Osaamistarvekompassissa työmarkkinoiden ja osaamistarpeiden muutosta käsitellään vain ammattialojen tarkkuudella, ei yksittäisten ammattien. Olemme valinneet ammattialatason, koska se on ennakoinnissa riittävä lähtökohta ja aloittain on mahdollista yhdistellä määrällistä ja laadullista tietoa.

Sen sijaan yksittäinen ammatti on ennakoinnissa hankalampi. Työelämän kieli muuttuu nopeasti. Samanlaisia tehtäviä on olemassa ja osaajalle on töitä, mutta nimike on vaihtunut. Esimerkiksi työpaikkailmoituksissa automaattiseen tietojenkäsittelyyn viittaavat atk-termit ovat korvautuneet it (informaatioteknologia) -alkuisilla nimikkeillä. 

Katso esimerkki työelämän käyttämän kielen muutoksista:

Tilastokeskuksen ammattiluokitus 1987, Atk-alan työ

25 Atk-alan työ
251 Atk-päälliköt, -suunnittelijat ja -ohjelmoijat
2511 Atk-päälliköt
2512 Atk-suunnittelijat
2513 Ohjelmoijat
2514 Atk-neuvojat ja -konsultit
252 Tietokoneoperaattorit
253 Atk-kirjoittajat ym
2531 Atk-kirjoittajat
2532 Atk-yhteyshenkilöt
259 Muut ryhmään kuuluvat 

Tilastokeskuksen ammattiluokitus 1997, tietotekniikka

Vuoden 1997 ammattiluokituksessa oli jo näkyvissä sana tietotekniikka:

213 Tietotekniikan erityisasiantuntijat 
2131 Atk-suunnittelijat ja ohjelmoijat
2139 Muut tietotekniikan erityisasiantuntijat

Atk-suunnittelijoiden ja ohjelmoijien ryhmään kuuluivat esimerkiksi ammatit atk-ajosuunnittelija, atk-erikoissuunnittelija, atk-erikoistutkija, atk-konepäällikkö, atk-käytönsuunnittelija, atk-ohjelmoija, atk-pääsuunnittelija, atk-päävalvoja, atk-suunnittelija, atk-suunnittelija-ohjelmoija, atk-testaaja jne. 
https://www2.stat.fi/fi/luokitukset/ammatti/ammatti_1_19970101/

Tilastokeskuksen ammattiluokitus 2010, tieto- ja viestintäteknologia

Vuoden 2010 ammattiluokituksessa luokka 25 Tieto- ja viestintäteknologian erityisasiantuntijat on vuoden 2001 luokitusta paljon laajempi ja sisältää monia tasoja: 
25 Tieto- ja viestintäteknologian erityisasiantuntijat
251 Systeemityön erityisasiantuntijat
2511 Sovellusarkkitehdit
2512 Sovellussuunnittelijat
2513 Web- ja multimediakehittäjät
2514 Sovellusohjelmoijat
2519 Muut ohjelmisto- ja sovelluskehittäjät
252 Tietokantojen,- verkkojen ja järjestelmäohjelmistojen erityisasiantuntijat

Lyhenne atk on kadonut kokonaan.

Katso Tilastokeskuksen ammattiluokitus 2010 

Ennakointitieto Osaamistarvekompassissa

Analyysit

Analyysit- osioon olemme koonneet yhteenvetoja ammattialoista, ammattialojen työmarkkinasiirtymistä, osaamistarpeista ja tutkinnoista.

Myöhemmässä vaiheessa tässä osiossa julkaistaan analyyseja uusista osaamistarpeista sekä niiden vastaavuudesta nykyisten tutkintojen sisältöihin ja työikäisten osaamiseen.

Ammattialat

Ammattialaluokitus perustuu Opetushallituksen ennakoinnin ja OEF-foorumiin käyttämään ammattialaluokitukseen. Jokainen ammattiala sisältää kaksi välilehteä: 

  • Alan kuvaus: tunnusluvut, kuvaukset ja alan yleisimmät työtehtävät sekä graafin alan tavallisimmista työmarkkinasiirtymistä
  • Osaamiset: alan lähitulevaisuuden osaamisen kysyntä työmarkkinoilla 

Tunnusluvut ja työmarkkinasiirtymät perustuvat Tilastokeskuksen tilastoihin. Osaamiset perustuvat osaamisdataan, josta lisätietoa sivulla Datalähteet.

Osaamiset

Osio sisältää vuosittain päivittyvän tilannekuvan työelämän kysymästä osaamisesta ja osaamisten alakohtaisuudesta tai sovellettavuudesta ammattialoittain. Osaamisdata on louhittu ja jalostettu big datasta luonnollisen kielen analyysin avulla. Tutustu myös osaamisdatan mahdollisiin vinoumiin sivulla Big data ja ja tekoälyn hyödyntäminen osaamisen ennakoinnissa. 

Tutkinnot

Osio tulee sisältämään tutkinnoittain tilannekuvatietoa siitä, millaista osaamista koulutusjärjestelmä tuottaa.

Lisätietoa verkossa

Vipunen: ennakointi

Opetushallinnon tilastopalvelu Vipusen Ennakointi-sivuilla on tietoa tulevaisuuden osaamis-, koulutus- ja työvoimatarpeista keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.

Siirry Vipusen sivuille 

Työvoimabarometri

Työ- ja elinkeinoministeriön Työvoimabarometri tarjoaa näkymän työmarkkinoiden tarpeisiin. Uusiutuneessa barometrissa tarkastellaan ammattien lisäksi myös osaamistarpeita. Tiedot kerätään ELY-keskusalueittain
asiantuntijatahojen ja alueen merkittävien työnantajien yhteistyönä. Tiedot päivittyvät jatkossa kerran vuodessa.

Siirry Työvoimabarometrin sivuille

Työvoiman saatavuus ja kohtaanto

Työmarkkinatorin kohtaantoraportti yhdistää tietoa eri ammattiryhmien työllisyydestä, työttömyydestä, työvoimasta, avoimista työpaikoista ja palkoista. Raportin avulla voi tarkastella esimerkiksi työvoimapula-ammatteja maakunnittain tai selvittää, missä ammateissa on työvoiman ylitarjontaa tai kohtaanto-ongelmia.

Siirry Työmarkkinatorin sivuille Saatavuus ja kohtaanto -raporttiin

 

Kertaus

Kertaus-osiossa voit kysymysten avulla kerrata lukemaasi ja syventää oppimistasi. Lue ensimmäiseltä välilehdeltä kysymys ja pohdi vastauksia ennen kuin katsot toisen välilehden vastaustekstit.

  1. Mistä lähtisit etsimään tietoa siitä, mitä on työmarkkinoilla kysytty yleissivistävän koulutuksen opettajan osaaminen nyt? Entä miten opettajan osaamistarpeet mahdollisesti muuttuvat vuoteen 2030 mennessä?
  2. Kun tarkastelet erilaisia ennakoidun osaamisen tietolähteitä, huomaat tiedoissa eroja. Mistä eri tietolähteiden tarjoaman osaamistarvetiedon erot johtuvat?

 

Katso myös: Sanasto