Tukimateriaali ohjaustyötä tekeville: osa 4
Kertaus ja usein kysyttyä
Onneksi olkoon! Olet päässyt tukimateriaalimme loppuun. Tässä osiossa voit vielä pohtia kertauskysymyksiä. Pohdi kysymystä ensin itse ja lue vastaus vasta sitten.
Vastauksissa on linkit tietolähteiden äärelle. Kysymyksiin on lisätty myös osin uutta asiaa, johon ei tukimateriaalin aiemmista osista löydy suoraan vastauksia. Toivomme, että mahdollisten asiakaskysymysten lista tässä auttaa Osaamistarvekompassiin tutustumisessa.
Muistathan, että mieleenpainamista ja oppimisen syventämistä auttaa myös keskustelu ja reflektointi kollegoiden kanssa.
Mitä ohjaajan olisi hyvä ymmärtää Osaamistarvekompassin rakenteesta?
Ohjaajan on hyvä tuntea oman työnsä kannalta tärkeimmät työkalut Osaamistarvekompassissa. Ohjaustilanteet ja ohjauksen asiakkaat ovat monenlaisia, joten kannattaa katsella hiukan kaikkea. Olemme arvioineet, että ohjauksessa tärkeimmät osiot ovat yläpalkista löytyvä Ammattialat-osio sekä Osaamiset-osiosta löytyvä Osaamistarpeet ammattialoittain -raportti.
Ammattialat-osio tarjoaa tietoa 130 ammattialasta. Ammattialat on luokiteltu kolmeen tasoon OEF-luokituksen mukaisesti. Tietyn ammattialan tai ammatin etsimisessä voi käyttää hakua. Haku näyttää ne alat, joilla hakusana esiintyy. Voit tarkistaa ammattialasivun oikean palstan Ryhmän ammatit -laatikosta, että ala on oikea. Laatikossa on listattuna Tilastokeskuksen ammattiluokituksen ammatit, jotka sisältyvät kyseiseen ammattialaan. Luokitus päivittyy työelämän muutoksia hitaammin, joten kaikille ammattinimikkeille ei välttämättä löydy vastinetta Tilastokeskuksen ammateista.
Huomaa myös, että ammateista löytyvät vain ne alat, joiden osaamistarpeiden ennakointi kuuluu opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle. Esimerkiksi poliisien, palomiesten ja sotilaiden osaamistarpeista ja koulutuksesta vastaavat sisäministeriö ja puolustusministeriö.
Ammattialasivujen Osaamiset-välilehdelle on nostettu 10 alakohtaista, 10 melko alakohtaista ja 10 laajasti sovellettavaa osaamista lähiosaamisineen. Lista kertoo, mitkä osaamiset ovat alalla kysytyimpiä työpaikkailmoitusten perusteella. Sen avulla asiakas voi saada yleiskuvan siitä, onko ala häntä kiinnostava tai hänelle mahdollinen. Kysytyimpiä ovat ns. kovat osaamiset (hard skills), jotka ovat alan ydintä. Siksi ammattialasivulla nousevat kovat osaamiset enemmän esiin kuin ns. pehmeät osaamiset (soft skills). Pehmeät osaamiset kannattaa kuitenkin lisätä esimerkiksi osaamispohjaiseen CV:hen, koska ne antavat työnantajalle kuvaa myös työnhakijan persoonallisuudesta.
Osaamistarpeet ammattialoittain -raportilla on enemmän osaamisia kuin ammattialasivuilla. Avaa raportin toinen välilehti Ammattialat, osaamiset ja lähiosaamiset. Voit hakea raportin Osaaminen-valikosta osaamistermejä. Kun alat kirjoittaa sanaa, saat näkyviin kaikki osaamiset, jotka sisältävät kirjoittamasi merkkijonon. Osaamistarpeet ammattialoittain -raportti on hyödyllinen esimerkiksi osaamispohjaisen CV:n laatimisessa.
Tutkinnot-osio ei kerro tutkintojen sisällöistä ja niihin hakemisesta. Sellainen tieto löytyy Opintopolusta. Osaamistarvekompassin Tutkinnot-osiossa on tietoa tutkintosuorituksista ja tutkinnoista saatavista osaamisista.
Linkit
Mitä ohjaajan olisi hyvä ymmärtää Osaamistarvekompassin osaamisdatasta?
Tärkein oivallus on perustavanlaatuinen: ammatin käsite pitäisi ajatella uudelleen. Osaamistarvekompassissa ammatti ymmärretään osaamiskokonaisuudeksi, jolla on arvoa työmarkkinoilla.
Ennakoinnin kannalta ääripäitä ovat ensinnäkin nopeasti muuttuvat ammatit (esim. IT-ala), jossa kymmenen vuotta vanhoja ammattinimikkeitä ei enää välttämättä edes käytetä. Toinen ääripää on säännellyt ammatit kuten lääkäri ja opettaja. Ammatissa tarvittava osaaminen kyllä muuttuu, mutta nimike pysyy, joten osaamiskokonaisuutta voidaan tarkastella nimikkeen avulla. Ammattiluokitukset muuttuvat hitaasti, mutta työelämä saattaa muuttua nopeasti, koska siihen kohdistuu monen suuntaista kehittymispainetta esimerkiksi globalisaation ja kansainvälisten tuotanto- ja arvoketjujen myötä.
Osaamistarvekompassin osaamisdata on työpaikkailmoitus-, investointi- ja tiedejulkaisudatasta louhittua osaamissanastoa. Koska aineistoa saadaan esimerkiksi vähän työllistäviltä aloilta niukasti ja vinoutuneesti, mukana on suurten kielimallien dataa kuvaamassa sitä, mitä ammattialan osaamisina laajalti pidetään.
Osaamisdataa on myös lajiteltu OEF-ammattialoittain. Parhaiten lajittelu onnistuu, jos esimerkiksi työpaikkailmoitusdataa on runsaasti ja ammattinimike nykyajan työelämässä vielä esiintyvä. Mutta jos ammattinimike alkaa olla vanhentunut ja ala työllistää vain vähän ihmisiä, vähäinen datamäärä aiheuttaa vinoumia ja puutteita ammattialan osaamisdataan. Muista tämä asiakkaan alasta tai alan valinnasta keskustellessa.
Toinen tärkeä oivallus on sekin perustavanlaatuinen: osaamistermillä on lähiosaamisia. Lähiosaamisilla tarkoitetaan datassa usein yhdessä esiintyvää osaamisten joukkoa – esimerkiksi työpaikkailmoituksissa tyypillisesti toistuvaa osaamisvaatimusten joukkoa. On tärkeää ymmärtää, että samalla osaamistermillä voi eri ammattialoilla olla eri lähiosaamisia. Esimerkkejä: leikkausosaaminen lääkärin tai vaatturin ammatissa? Kiertotalousosaaminen ravitsemisalalla tai rakennusalalla? Vuorovaikutusosaaminen psykologilla tai puhelinmyyjällä? Lähiosaamisten joukosta on ohjauksen asiakkaalle hyötyä esimerkiksi osaamispohjaisen CV:n laadinnassa.
Kolmaskin tärkeä oivallus on tarjolla: data ei ole tietoa, ei edes informaatiota. Siihen on hyvä suhtautua omaa ajattelua inspiroivana ja uusia näkökulmia avaavana syötteenä.
Linkit
Mitä apua Osaamistarvekompassista on osaamispohjaisen CV:n laatimisessa?
Osaamistarvekompassi on todellakin hyödyllinen osaamispohjaisen CV:n laatimisessa! Osaamistaan ei kannata kuvata vain yhdellä sanalla, vaan sijoittaa se alan kontekstiin ja osoittaa sillä tavoin ymmärtävänsä, miksi tiettyä osaamista kysytään haettavassa työssä. Olemme laatineet myös ohjeen ja mallipohjan, joiden avulla voi rakentaa osaamispohjaisen CV:n Osaamistarvekompassia hyödyntäen.
Ammattialasivujen Osaamiset-välilehdelle on nostettu 10 alakohtaista, 10 melko alakohtaista ja 10 laajasti sovellettavaa osaamista lähiosaamisineen. Lista kertoo, mitkä osaamiset ovat alalla kysytyimpiä työpaikkailmoitusten perusteella. Sen avulla asiakas voi saada yleiskuvan siitä, onko ala häntä kiinnostava tai hänelle mahdollinen.
Kysytyimpiä ovat ns. kovat osaamiset (hard skills), jotka ovat alan ydintä. Siksi ammattialasivulla nousevat kovat osaamiset enemmän esiin kuin ns. pehmeät osaamiset (soft skills). Pehmeät osaamiset kannattaa kuitenkin lisätä osaamispohjaiseen CV:hen, koska ne antavat työnantajalle kuvaa myös työnhakijan persoonallisuudesta.
Osaamistarpeet ammattialoittain -raportilla on enemmän osaamisia kuin ammattialasivuilla. Avaa raportin toinen välilehti Ammattialat, osaamiset ja lähiosaamiset. Voit hakea raportin Osaaminen-valikosta osaamistermejä. Kun alat kirjoittaa sanaa, saat näkyviin kaikki osaamiset, jotka sisältävät kirjoittamasi merkkijonon.
Esimerkki: Asiakas kertoo, että hän on hyvä toisten ihmisten kanssa ja pitää tiimityöstä. Arvioitte yhdessä, että CV:hen kannattaa lisätä vuorovaikutusosaaminen. Ala kirjoittaa hakulaatikkoon vuorova. Saat näkyviin pitkän listan osaamistermejä. Valitse niistä asiakkaan tarpeisiin sopivimmat. Saat näkyviin ammattialat, joiden datassa termi esiintyy. Kun avaat +-merkistä osaamistermin, saat näkyviin sen lähiosaamiset alalla.
Esimerkiksi osaamisella viestintä- ja vuorovaikutustaidot tiimeissä on jätehuoltotyöntekijöillä lähiosaamisina muun muassa ajoneuvon huoltotuntemus, joustavuus ja sopeutuvuus muutoksiin ja turvallisuusmääräysten tuntemus. Sen sijaan sairaanhoitajilla sama osaaminen esiintyy usein yhdessä ekg:n tulkintataitojen, monikulttuurisen kommunikaatiotaidon ja elintoimintojen monitoroinnin taidon kanssa. Lähiosaamiset kertovat paljon alasta ja siitä, miksi kyseistä osaamista alalla kysytään. Kun sen ymmärtää, voi CV:n osaamiskuvauksella osoittaa ymmärtävänsä työnantajan tavoitteet.
Linkit
Tutki hetki Osaamistarpeiden vuosikatsaus -raporttia. Keille asiakkaillesi siitä tiedosta olisi hyötyä?
Osaamistarpeiden vuosikatsaus -raportti kertoo työelämässä tarvittavan osaamisen tilannekuvasta. Se sisältää tuhansia osaamistermejä, joita on louhittu työmarkkinoiden tilaa kuvaavista lähteistä, kuten työpaikkailmoituksista ja investointidatasta. Raportista on hyötyä varsinkin tilanteissa, joissa asiakas tarvitsee tukea oman osaamisensa sanoittamiseen tai haluaa kehittyä siinä taidossa.
Esimerkki 1: Tutkintokoulutuksesta valmistumassa oleva nuori asiakas haluaisi tietää, mitä osaamista työelämässä juuri nyt kysytään. Työnhakua auttaa, jos käyttää hakemuksessaan ja ansioluettelossaan työelämän käyttämää sanoitusta. Esimerkiksi korkeakouluopinnoissa esiintyvät opetussuunnitelmien osaamistermit eivät aina ole niitä, joita työnantajat käyttävät. Voit kysyä asiakkaaltasi hänen osaamisiaan. Avaa sitten raportin Osaaminen-valikko, ala kirjoittaa sanoja siihen ja näytä asiakkaallesi, mitä osaamistermejä ja lähiosaamisia raportilta löytyy.
Esimerkki 2: Asiakas haluaa tietää, miten paljon hänen osaamisellaan on kysyntää työelämässä. Ota esiin Osaamistarpeiden vuosikatsaus -raportti ja valitse Aineisto-valikosta työpaikkailmoitukset. Ala kirjoittaa osaamistermiä Osaaminen-valikkoon yläosassa keskellä, niin saat näkyviin kaikki datan osaamistermit, joihin kirjoittamasi merkkijono sisältyy. Raportille tulee näkyviin palkit, jotka kertovat työpaikkailmoitusdatasta löytyvien osaamistermien määrän. Jos luvut ovat hyvin pieniä, se tarkoittaa, että kyseistä osaamista ei ole haettu työpaikkailmoituksilla. Se voi kertoa joko heikosta työllisyystilanteesta, täystyöllisyydestä, siitä, että alalla yrittäjyys on palkkatyötä yleisempi tulonhankintatapa. On myös mahdollista, että työelämässä käytetään eri sanoja kuin asiakkaasi käyttää.
Linkit
Mitä kohtaanto tarkoittaa ja mitä se merkitsee ohjaajan työssä?
Kohtaantotieto on olennaista asiakkaan tulevaisuuden suunnitelmien kannalta, sillä termiä käytetään esimerkiksi kuvaamaan avointen työpaikkojen ja työvoiman tarjonnan suhdetta. Hyvä kohtaanto olisi tasapainotila, jossa ei ole työttömyyttä eikä osaajapulaa. Alitarjonta-alalla tarkoitetaan ammattialaa, jossa työpaikkoja on enemmän kuin työhön tulijoita. Ylitarjonta-ala taas on ala, jonne on enemmän tulijoita kuin työpaikkoja. Ylitarjonta-alalla kilpailu on siis kovaa ja alalla on työttömyyttä. Asiakas todennäköisesti haluaisi tietää, mikä oman alan tai toivealan tulevaisuus on. Jos asiakkaalla on tällaisia kysymyksiä mielessään, kannattaa ottaa puheeksi myös aikaväli, jotta ohjaaja tietäisi, mistä lähteä etsimään kohtaantotietoa.
Jos asiakas haluaa tietää, mikä ala työllistäisi heti, on kyse asiakkaan osaamisen ja avointen työpaikkojen osaamisvaatimusten kohtaannosta. Vastauksia voi selvitellä osaamiskartoitusten ja osaamisen sanoittamisen harjoitusten avulla.
Jos asiakas haluaa tietää, onko hänen toiveammatissaan varmasti työtä ja kehitysmahdollisuuksia kymmenen vuoden tähtäimellä, on kyse asiakkaan tulevaisuuden osaamisen ja tulevaisuuden työmarkkinoiden kohtaannosta. Kymmenen vuoden aikavälillä ammattinimikkeet ja todennäköisesti myös osaamisvaatimukset saattavat olla muuttuneet. Työmarkkinoiden kehitys riippuu alasta ja alan muutosnäkymistä. Ohjaajan kannattaa ottaa puheeksi mieluummin osaaminen kuin ammattinimike. Laaja-alaisella osaamisella ja jatkuvalla oman osaamisen kehittämisellä todennäköisesti pärjää alalla kuin alalla.
Harjoitus: Etsi jonkin ammattialan kohtaantotieto ensin Työmarkkinatorin saatavuus ja kohtaanto -raportilta ja sitten Vipusesta (linkit alla). Lopuksi tarkastele samaa ammattia / ammattialaa ja sen lähitulevaisuuden osaamistarpeita Osaamistarvekompassista. Millaisia havaintoja teet?
Linkit
Työmarkkinatori: Työvoiman saatavuus ja kohtaanto -raportti
Sivulla on linkki Power BI -raporttiin, joka kertoo lähimenneisyyden kohtaantotilanteesta. Varsinkin raportin välilehti Ammatit taulukkona on hyödyllinen ammatin työllisyystilanteen tarkastelussa.
Vipunen: Työvoiman kohtaanto -raportti
Raportti kuvaa kohtaantoennustetta ammattialoittain vuonna 2028. Ammattiluokitus on eri kuin Työmarkkinatorilla käytetty. Vipusessa ja Osaamistarvekompassissa ovat käytössä laajemmat ammattialaluokitukset.
Osaamistarvekompassi: Ammattialat-osio
Ammattialat-osiossa voi hakea ammattialoja hakusanan tai osaamisten perusteella.
Mistä löytäisit tietoa, joka vastaa asiakkaan kysymykseen: "Onko ammatissa x varmasti töitä myös tulevaisuudessa?"
Ennen kuin lähdet etsimään tietoa ja vastauksia asiakkaan kysymykseen, selvitä, mitä asiakas tarkoittaa tulevaisuudella. Lähitulevaisuutta (0–4 vuotta) koskevat eri tietolähteet kuin kaukaisempaa tulevaisuutta (5–9 tai 10–15 vuotta).
Jos on kyse sitäkin kaukaisemmasta tulevaisuudesta, tietolähteet ovat epävarmoja ja yleisellä tasolla. Ammattinimikkeet saattavat muuttua tai kadota. Asiakkaan osaamiselle on varmaankin silti käyttöä. Tiedetään, että esimerkiksi digitalisaatio ja globalisaatio muuttavat työelämää, joten oman alan digiosaaminen, kielitaito ja alan kehityksen seuraaminen auttavat ammattitaidon ylläpitämisessä.
Lyhyen aikavälin (0–4 vuotta) tietoa löytyy esimerkiksi Työmarkkinatorin Työvoiman saatavuus ja kohtaanto -raportilta ammateittain.
Jos kyse on pitemmästä aikavälistä, kannattaa kertoa, että ammattinimikkeetkin muuttuvat ajan kuluessa eikä vastauksia siksi ole suoraan saatavissa missään, vaan asiaa pitää tarkastella monia ammatteja sisältävien ammattialaluokitusten avulla tai osaamisen kautta. Muista kertoa myös, että tieto on sitä epävarmempaa mitä kaukaisemmasta tulevaisuudesta on kyse.
Jos asiakasta kiinnostaa oman alan ja oman osaamisen lähitulevaisuuden näkymä, Osaamistarvekompassi on paras tietolähde. Kannattaa aloittaa vaikka Ammattialat-osiosta. Lisätietoa eri alojen osaamiskysynnästä löytyy Osaamistarpeet ammattialoittain -raportista.
Jos asiakasta kiinnostaa oman alan osaamisen kysynnän kehitys keskipitkällä aikavälillä (5–9 vuotta), Vipusesta löytyy ennakointitietoa vuoteen 2030 saakka.
Linkit
Osaamistarvekompassi: Ammattialat-osio
Osaamistarvekompassi: Osaamistarpeet ammattialoittain -raportti
Vipunen: Osaamistarpeet aloittain 2030
Raportissa ennakoidaan ammattialakohtaisten osaamisten tarpeen muutosta vuoteen 2030 asti.
Työmarkkinatori: Työvoiman saatavuus ja kohtaanto -raportti
Raportti kertoo ammattialojen työllisyystilanteesta. Välilehti "Ammatit taulukkona" on hyödyllinen ja tietoa voi suodattaa myös maakunnittain.
Mistä löytäisit vastauksia asiakkaan kysymykseen: ”Olen hyvä asiassa x. Mitä voisin tehdä työkseni?”
Osaamistarvekompassi kertoo eri ammattialoilla tarvittavista osaamisista sekä Ammattialat-osion ammattialasivuilla että Osaamiset-osion Power BI -raportilla Osaamistarpeet ammattialoittain. Voit hyödyntää niitä asiakkaan kysymyksen selvittelyssä näin:
Ammattialasivut: Valitse Ammattialat-osio ja hae ammattialoja osaamisten perusteella. Jos asiakas on hyvä jalkapallossa ja haluaa työskennellä liikunnan parissa, käytä sanoituksia kuten urheilu tai liikunta. Haku tarjoaa osaamistermejä, joissa kirjoittamasi merkkijono esiintyy. Termit ovat työelämässä esiintyviä osaamisia. Kannattaa valita useampi asiakasta kiinnostava termi. Haku näyttää, millä ammattialoilla valitut osaamiset esiintyvät. Ammattialasivun Osaamiset-välilehti kertoo, millaisille osaamisille alan työmarkkinoilla on kysyntää.
Osaamistarpeet ammattialoittain -raportti: Voit hakea ammattialoja osaamistermeillä myös Power BI -raportilta Osaaminen-valikosta. Kun alat kirjoittaa osaamissanaa, haku tarjoaa osaamistermejä, joissa kirjoittamasi merkkijono esiintyy. Toiminnallisuus on sama kuin Ammattialat-osiossa, mutta raportti sisältää enemmän osaamistermejä. Kun valitset raportin välilehden Ammattialat, osaamiset ja lähiosaamiset, näet raportilla ammattialat, joilla osaamistermit esiintyvät sekä niiden lähiosaamiset. Löydösten lukumäärä kertoo työmarkkinoiden kysynnästä.
Linkit
Mistä löytäisit vastauksia alanvaihtoa pohtivan asiakkaan kysymykseen: ”Mitä muuta voisin tehdä työkseni osaamisella x, y ja z?"
Osaamistarvekompassissa alanvaihtajalle hyödyllistä on työmarkkinasiirtymiä koskeva tieto. Ammattialat-osion ammattialasivuilla on diagrammi, joka näyttää alan työmarkkinasiirtymät viimeisten viiden tilastovuoden ajalta. Siitä saa yleiskuvan siitä, mille aloille alan työntekijät ovat siirtyneet. Jos joukossa on asiakasta kiinnostavia aloja, voi niihin perehtyä tarkemmin.
Olennaista siirtymässä ovat osaamiset. Jos omalla alalla ja uudella kiinnostavalla alalla tarvitaan samoja osaamisia, siirtymä voi onnistua vähäisemmällä osaamisen kehittämisellä. Ammattialasivujen Osaamiset-välilehdellä siirtymän kannalta tärkeimpiä ovat yleensä alakohtaiset osaamiset. Laajasti sovellettavia osaamisia ovat osaamiset, joilla on kysyntää monella alalla.
Jos asiakas pohtii siirtymistä säännellylle alalle (esim. terveys- ja hyvinvointiala tai opetusala) eli kokonaisen tutkinnon suorittamista, parempi tietolähde on Opintopolku, josta löytyy tietoa tutkintokoulutuksesta ja hakuvaihtoehdoista.
Katso myös vastaus kysymykseen "Mistä löytäisit vastauksia asiakkaan kysymykseen: ”Olen hyvä asiassa x. Mitä voisin tehdä työkseni?”".
Linkit
