Ennakointitieto ohjaustyössä

• ymmärtämään urasuunnittelutaitojen merkityksen asiakkaan elämässä
• sovittamaan uudenlaisen tiedon hyödyntämisen osaksi omaa ohjaustasi.

Videolla tutkimusprofessori Jaana Kettunen kertoo Osaamistarvekompassin sisältämän ennakointitiedon hyödyntämisestä ohjaustyössä.

Nuorena tehdyt koulutusta ja työuraa koskevat ratkaisut eivät nykyisin ole lopullisia, vaan jokaisen on varauduttava kohtaamaan muutoksia ja siirtymiä koko elämänsä ajan. Yksilöiden tukeminen muutoksissa vaatii myös ohjaajilta oman osaamisen päivittämistä.

Jokainen ohjaajan ja asiakkaan kohtaaminen voi olla tilaisuus vahvistaa asiakkaan urasuunnittelutaitoja. Urasuunnittelutaidot tulivat osaksi peruskoulun opetussuunnitelmia vuonna 2014. Useimmat työikäiset eivät ole kouluvuosinaan käsitelleet tietoista omaa tulevaisuutta koskevaa suunnittelua ja päätöksentekoa opittavissa olevana taitona.

Urasuunnittelutaitojen oppiminen on pitkän aikavälin prosessi, jossa yksilö vahvistaa vaiheittain taitoja, joita hän voi myöhemmin hyödyntää vastaavissa tulevissa muutostilanteissa.

Urasuunnittelutaitojen avulla yksilö voi parantaa edellytyksiään toimia työmarkkinoilla, ennakoida osaamistarpeita, kouluttautua tarpeen mukaan ja helpottaa työllistymistään yrittäjänä tai palkkatyössä.
 

Työmarkkinat muuttuvat jatkuvasti, ja muutoksen tahti on viime vuosikymmeninä vain kiihtynyt. Siksi ohjaustyössäkin tarvitaan uudenlaista näkökulmaa. Yksilöiden on tärkeää ymmärtää tulevaisuuden työelämän muutostrendejä ja muutosten vaikutuksia omiin uravaihtoehtoihinsa. Vastaavasti ohjaajien tulisi osata hyödyntää ennakointitietoa tulevaisuudessa tarvittavasta osaamisesta.

Tietoon perustuva päätöksenteko omasta tulevaisuudesta on ohjauksessa verrattain uusi asia. Ohjaajan on myös tärkeää ymmärtää ennakointitiedon luonne. Tilastotiedon pohjalta laadittujen ennusteiden toteutuminen on todennäköistä, mutta ei varmaa. Big datasta louhitun osaamisen ennakointitiedon hyödyntäminen vaatii sekä ohjaajalta että asiakkaalta kriittistä lukutaitoa ja kykyä käsitellä epävarmuutta.

Toisaalta tilanne, jossa kummallakaan osapuolella ei ole varmaa tietoa tulevaisuudesta, luo hyvän pohjan tasavertaiselle vuorovaikutukselle. Se voi jopa siirtää keskustelun painopistettä asiakkaan omiin voimavaroihin ja tavoitteisiin konkreettisten ratkaisujen sijaan.
 

Videolla tutkimusprofessori Jaana Kettunen kertoo DOTS-mallista.

Osaamistarvekompassi sisältää tietoa työmarkkinoiden ennakoiduista osaamistarpeista. Tällaista tietoa ei ole aiemmin ollut kootusti tarjolla ohjausalan ammattilaisille. Samaan ajankohtaan uudenlaisen tietopalvelun avaamisen kanssa osui ohjausalan ammattilaisten osaamiskuvausten ja urasuunnittelutaitojen kansallisen viitekehyksen sekä ohjaajien ja yksilön tukimateriaalien laatiminen osana elinikäisen ohjauksen kehittämistä. 

Kansalliseksi viitekehykseksi ehdotetut uudet mallit ovat aiempia malleja dynaamisempia ja muutoksen tunnistamisella on niissä suurempi osuus.  

Syvemmän tarkastelun arvoinen on esimerkiksi Bill Law’n kehittämä DOTS-malli. Uusi DOTS-malli helpottaa yksilöä tunnistamaan urasuunnittelussa tarvittavan oppimisen sisällön (mitä oppia), prosessin (kuinka oppia) ja merkityksen (miksi oppia).

DOTS-malli koostuu neljästä vaiheesta: havainnointivaiheesta, seulontavaiheesta, tarkennusvaiheesta ja ymmärrysvaiheesta.