Hyppää sisältöön

Varhaiskasvatuksen johtajat ja opettajat

Tunnusluvut kuvaavat ammattialaa. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen aineistoihin.

Tunnusluvut 2021

Varhaiskasvatuksen johtajat ja opettajat

Työlliset
Työllisten määrä 24900
Työlliset maakunnittain
Katso datalähteet

Kuvaus

Varhaiskasvatuksen johtajat ovat vastuussa päiväkodin tai muun varhaiskasvatusyksikön toiminnan suunnittelusta, toteutuksesta ja valvonnasta. Heidän tehtäviinsä kuuluu esimerkiksi henkilökunnan rekrytointi, koulutus ja ohjaus sekä työvuorojen suunnittelu. He seuraavat myös toimintaympäristön muutoksia, kehittävät palveluita niiden mukaisesti ja tekevät yhteistyötä lasten huoltajien kanssa.

Varhaiskasvatuksen opettajat taas työskentelevät lasten kanssa päivittäin. Heidän päätehtävänään on lasten kasvun, kehityksen ja oppimisen tukeminen leikin, liikkumisen, taiteellisen toiminnan ja tutkimuksen kautta. Opettajat huolehtivat lasten turvallisuudesta sekä fyysisestä ja psyykkisestä hyvinvoinnista päivähoidon aikana. He tekevät tiivistä yhteistyötä huoltajien kanssa.

Sekä varhaiskasvatuksen johtajilla että opettajilla on keskeinen merkitys varhaiskasvatustyön laadussa ja sen jatkuvassa kehittämistyössä.

Yleisimmät työtehtävät

Varhaiskasvatuksen johtajien ja opettajien työtehtävät voivat vaihdella runsaasti koulutusasteen, työtehtävän ja työympäristön mukaan.

  • Pedagoginen suunnittelu ja toteutus
    Suunnittelee ja toteuttaa päivittäin toiminta- ja oppimissuunnitelmia pienten lasten kanssa.
     
  • Lasten ohjaaminen
    Ohjaa lapsia sosiaalisissa taidoissa, käyttäytymisessä ja päivittäisissä rutiineissa.
     
  • Yhteistyö vanhempien kanssa
    Pitää säännöllisesti yhteyttä lasten vanhempiin tai huoltajiin varhaiskasvatuksen etenemisen sekä lapsen kehityksen ja hyvinvoinnin seuraamiseksi.
     
  • Raportointi ja dokumentointi
    Laatii raportteja ja dokumentoi lasten edistymistä, käyttäytymistä tai muita erityishuomioita.
     
  • Johtaminen
    Vastaa ryhmän tai organisaation toiminnasta, taloudesta ja henkilöstöstä sekä kodin ja varhaiskasvatuksen välisen yhteistyön toteuttamisesta.
     
  • Kehittämistehtävät
    Kehittää aktiivisesti toimintaa ja osallistuu esimerkiksi varhaiskasvatuksen suunnitelman toteuttamiseen.
     
  • Täydennyskoulutukseen osallistuminen
    Pyrkii jatkuvaan ammatilliseen kehittymiseen osallistumalla koulutuksiin, seminaareihin ja työpajoihin.
     
  • Työympäristöstä huolehtiminen
    Huolehtia päiväkodin tai muun varhaiskasvatusympäristön turvallisuudesta ja toiminnan organisoinnista.
     
  • Henkilöstön perehdyttäminen
    Perehdyttää uuden henkilökunnan tehtäviinsä ja ohjaa heitä urakehityksessä.
     
  • Lasten arviointi
    Seuraa lasten kehitystä sekä arvioi heidän oppimistaan, käyttäytymistään ja sosiaalista kanssakäymistään suhteessa ikätasoon.
Ammattialaan kuuluu säänneltyjä ammatteja
Säänneltyihin ammatteihin vaaditaan lain perusteella tietty koulutus, tutkinto tai ammatinharjoittamisoikeus.

Työmarkkinasiirtymät

Varhaiskasvatuksen johtajat ja opettajat

Työmarkkinasiirtymät

Työmarkkinasiirtymätieto kuvaa henkilöiden ammattialan vaihtoa, mutta samalla myös opiskelijoiden, työttömien ja työvoiman ulkopuolella olleiden työllistymistä eri ammattialoille. Työmarkkinasiirtymät voivat liittyä muun muassa uusiin työtehtäviin siirtymiseen osaamista kehittämällä, urakehitykseen asiantuntija- ja johtotehtäviin tai kokonaan eri ammattialalle siirtymiseen esimerkiksi äkillisten rakennemuutosten seurauksena.

Siirtymätieto perustuu Tilastokeskuksen erillisaineistoon vuosilta 2016–2021. Aineistossa "Ammatti tuntematon" tarkoittaa ammatteja, joista Tilastokeskuksella ei ole tietoa henkilön ammatista tai siihen kuuluu ammatteihin luokittelemattomia työtehtäviä. "Muut" eli tuntematon työmarkkinatilanne -luokkaan Tilastokeskus sisällyttää sellaisessa sosioekonomisessa tilanteessa olevat henkilöt, joita ei ole voitu sijoittaa työllisten, työttömien, opiskelijoiden tai työvoiman ulkopuolella olevien luokkiin ja henkilön oma tai päämiehen toiminta ei ole tiedossa.

Koronapandemia vaikutti merkittävästi 2020-luvun alkuvuosina työmarkkinasiirtymiin, eivätkä suuretkaan muutokset välttämättä viittaa alan rakennemuutokseen. Tämä on suositeltavaa ottaa huomioon siirtymiä tarkastellessa.