Ammatillisen koulutuksen tutkintoennuste
Ammatillisen koulutuksen tutkintoennuste kertoo tutkinnoittain ja koulutusaloittain kuluvana vuonna koulutuksesta valmistuvien määrän. Ennuste perustuu kuukausittain päivittyvään opintosuoritusdataan. Data on karkeistettu siten, että jos suoritusten määrä alittaa kymmenen, tarkkaa määrää ei näytetä.
Ennusteen tavoitteena on ennakoida työmarkkinoille tulevaa ammatillista osaamista aloittain, tutkinnoittain ja alueittain. Alue määrittyy maakunnan tasolla, opiskelijoiden kotimaakunnan mukaan.
Raportti sisältää neljä osiota:
- Tutkintoennuste - raporttikooste
- Ennuste maakunnittain
- Ennuste koulutusaloittain ja tutkinnoittain
- Jakaumat tutkinnoittain
Voit liikkua osiosta toiseen valitsemalla välilehden. Voit suodattaa tietoa vasemman laidan valikosta koulutusalan, koulutusasteen ja tutkinnon mukaan. Voit myös rajata tulosta opiskelijan kotimaakunnan mukaan.
Tutkintoennuste-välilehdeltä näet raporttikoosteen neljän viime vuoden valmistuneista ja kuluvan vuoden valmistuvista. Suodatusvalinnoilla saat vastauksia lukuina esimerkiksi kysymyksiin:
- Paljonko sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon suorittaneita valmistuu Pohjanmaalle ja lähimaakuntiin vuoden 2024 loppuun mennessä?
- Paljonko ammatillisen peruskoulutuksen suorittaneita yhteensä valmistuu Pohjanmaalle vuoden 2024 loppuun mennessä ja mille aloille eniten?
Alin taulukko sisältää päivittyvän tiedon samana vuonna jo valmistuneista sekä ennusteen loppuvuodelle. Luvut on karkeistettu eli taulukko sisältää tekstimuotoisia "alle 10" -arvoja. Valmistuneiden ja ennusteen kokonaismäärää koulutusaloittain ei raportilla näytetä, koska karkeistus vaikuttaa raportilla näkyviin määriin.
Ennuste maakunnittain -välilehdeltä näet valmistumisennusteen maakunnittain, koulutusaloittain ja tutkinnoittain. Ensimmäinen sarake on ennuste, toisessa näytetään kuluvana vuonna jo valmistuneet ja kolmas sarake sisältää valmistuneiden ja ennusteen yhteenlasketun summan.
Näkymässä näytetään oletuksena ne tutkinnot, joissa valmistuvien määrä on suurin. Suodatuksista voit valita myös tutkintoja, joissa valmistuvien määrät ovat pienempiä, mutta lukumääriä ei näytetä, jos määrä on alle kymmenen.
Ennuste koulutusaloittain ja tutkinnoittain -välilehdeltä näet valmistumisennusteen koulutusaloittain ja tutkinnoittain. Oletusarvona on koko maa, mutta voit suodattaa näkymiä alue- ja alavalinnoilla ja saada vastauksia palkkikaavioina vastaaviin kysymyksiin kuin edelliseltä välilehdeltä. Palkkikaavioissa on ennusteen kuukausittain päivittyvä tilannekuva eivätkä luvut sisällä jo valmistuneita.
Jakaumat tutkinnoittain -välilehdeltä näet kuluvan vuoden ja neljän edellisen vuoden koulutuksessa aloittaneet ja valmistuvat tutkinnoittain. Oletusvalintana tutkinnot näytetään opiskelijamäärän mukaisessa suuruusjärjestyksessä. Vierittämällä ennusteen vertailua tai aloittaneiden vertailua näet enemmän tutkintoja. Voit myös valita suodatuksista alat tai alueet, joiden tutkintomääriä haluat tarkastella. Aloittaneiden määrä voi vaihdella vuosittain. Siihen voi vaikuttaa joko alan vetovoima tai aloituspaikkojen lisäys jonakin vuonna.
Miten tutkintoennuste laadittiin?
Tutkintoennusteen perustana on Opetushallituksen kansallinen opiskeluoikeuksien ja suoritusten keskitetty rekisteri ja integraatiopalvelu KOSKI. Rekisterin tiedot alkoivat kertyä 1.1.2018 lähtien, kun valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä annettu laki (884/2017) astui voimaan.
Ammatillisen koulutuksen tutkintoennuste on mallinnettu opiskeluoikeuksien ja suoritusten vuosien 2018-2023 historiadatan perusteella.
Ennusteen mallinnukseen oli kaksi mahdollista ratkaisua:
- Yksilön valmistumisen ennustaminen kuluvan vuoden aikana, ja tulosten summaaminen tutkinto- ja maakuntatasolle.
- Valmistumisten ennustaminen lukumäärätarkasteluin, käyttämällä esim. edellisten vuosien läsnä olevien, aloittaneiden, keskeyttäneiden ja valmistuneiden lukumääriä.
Ensimmäiseen vaihtoehtoon yksilön valmistumisesta olisi kuitenkin tarvittu erilaista dataa kuin rekisteriaineisto sisältää, sillä tutkinnon suorituksen keskeytyminen on tavallista. Tutkinnon suorittamisen keskeytyminen ei tarkoita koulutuksen keskeyttämistä, vaan opiskelija on esimerkiksi saattanut vaihtaa alaa ja siirtyä suorittamaan eri tutkintoa. Ei ole mahdollista laatia ennustetta tutkinnosta toiseen siirtymiselle vuosittain yhdistämättä ammatillisen koulutuksen opintosuoritusdataan henkilöiden tietoja esimerkiksi aiemmissa opinnoissa menestymisestä, alueellisesta työllisyystilanteesta, palkkatiedoista ja koulutusalan vetovoimasta. Koulutuksen keskeytymisen ennuste taas vaatisi esimerkiksi opiskelijan sosio-ekonomista henkilödataa.
Opinto-oikeuksien ja suoritusten rekisteridatan perusteella saadaan suoritusmäärien ennuste isossa kuvassa, mutta siitä ei voi päätellä mitään jonkun opiskelijajoukon suorituksista.
Historiadatan perusteella on vertailtu vuoden lopussa valmistuneiden määriä ennusteeseen. Koulutuksesta valmistuneiden ja aiempina vuosina läsnä olleiden, aloittaneiden, keskeyttäneiden ja valmistuneiden välillä on historiadatan perusteella voimakas korrelaatio.
Ennustemallissa hyödynnettiin XGBoost (eXtreme Gradient Boosting) -koneoppimismallia. Malli opetettiin ennustamaan valmistuneiden lukumääriä edellisten vuosien läsnä olleiden, aloittaneiden, keskeyttäneiden ja valmistuneiden avulla.
Malli tarkentuu, kun historiadataa kertyy enemmän. Nyt voidaan jo karkeasti sanoa, että malli ennustaa sitä tarkemmin, mitä suuremmasta tutkinnon valmistujamäärästä on kyse. Tutkinto- ja maakuntatasolla, jos valmistuneita on vähintään 20, on keskimääräinen virhe 20 prosentin luokkaa, ja jos valmistuneiden määrä on vähintään 100, on keskimääräinen virhe 13 prosentin luokkaa.