Remote video URL

Tukimateriaali ohjaustyötä tekeville: osa 1
Mitä on ennakointitieto
Tässä jaksossa opit:
- ymmärtämään ennakointitiedon luonteen ja epävarmuustekijät
- tunnistamaan ennakointitiedon muodot ja lähteet
- kehittämään ennakointiosaamistasi ja tiedostamaan, miten voit soveltaa ennakointitietoa asiakastyössä.
Keskeiset käsitteet
Keskeiset käsitteet
Big data = Big datalla viitataan erittäin suuriin tietomassoihin, joita on vaikea käsitellä perinteisin tietojenkäsittelymenetelmin.
Kohtaanto = Kohtaannolla tarkoitetaan tässä työvoiman osaamiskysynnän ja osaamistarjonnan tasapainoa. Osaamistarvekompassissa kohtaantoa tarkastellaan tulevaisuuden osaamis- ja koulutustarpeiden ennakoinnin näkökulmasta.
Louhinta = Tiedonlouhinta tai datanlouhinta (eng. data mining) tarkoittaa automaattisia tai puoliautomaattisia tilastollisia menetelmiä, joilla oleellinen tieto kaivetaan esiin suuresta joukosta dataa ja puretaan yleistajuisempaan muotoon.
Työvoimakartoitus = Työvoima- tai työvoimatarvekartoitus tehdään usein alueellisena. Esimerkiksi alueen työvoimaviranomaiset kartoittavat alueen yritysten työvoima- ja osaamistarpeita tällä hetkellä ja tulevaisuudessa.
Katso myös: Sanasto
Videolla ennakoinnin asiantuntija Samuli Leveälahti kertoo ennakointitiedosta ja sen hyödyntämisestä.
Ennakointi ja ennustaminen ovat eri asioita
Ennakointitieto viittaa tietoon, joka on kerätty ja analysoitu tulevaisuuden tapahtumien, trendien ja mahdollisuuksien ennustamiseksi.
On tärkeää huomata, että ennakoiminen ja ennustaminen eivät ole samoja asioita. Esimerkiksi päivän säätilasta voidaan laatia ennusteita. Sen sijaan sateenvarjon mukaan ottaminen on ennakointia. Ennakointi on sekä varautumista että tulevaisuuden valintojen tekemistä.
Ennakointitieto eroaa tavallisesta tieteellisestä tiedosta, koska tulevaisuutta ei voi tutkia kokeellisesti. Mitä kauemmas tulevaisuuteen katsotaan, sitä epävarmempaa tieto on. Siksi ennakoinnissa kerrotaan aina, kuinka pitkälle aikavälille tieto ulottuu:
- Lyhyen aikavälin ennakointi: 0–5 vuotta
- Keskipitkän aikavälin ennakointi: 5–9 vuotta
- Pitkän aikavälin ennakointi: 10–15 vuotta
Osaamisen ennakoinnin tavoitteena on ennustaa, millaisia osaamisvaatimuksia työelämässä on tulevaisuudessa. Osaamisen ennakointitietoa käytetään moneen tarkoitukseen, kuten alueellisten strategioiden laatimiseen, työn ja osaamisen kohtaannon suunnitteluun sekä koulutusten ja muiden osaamispalveluiden kehittämiseen. Tieto auttaa organisaatioita ja päätöksentekijöitä varautumaan tuleviin haasteisiin ja mahdollisuuksiin sekä tekemään strategisia päätöksiä.
Osaamisen ennakointitiedosta on hyötyä myös yksilöiden koulutus- ja uravalintoja koskevassa päätöksenteossa, ja siksi aikuisia ja nuoria uravalinnoissaan ohjaavien ja neuvovien on syytä perehtyä siihen.
Ennakointitiedon lähteet
Ennakointitieto perustuu usein laajaan tiedonkeruuseen ja analyysiin. Se voi sisältää seuraavia elementtejä:
- Trendit ja ilmiöt: Ennakointi perustuu olemassa oleviin trendeihin ja ilmiöihin, jotka voivat vaikuttaa tulevaisuuteen. Niitä voivat olla esimerkiksi teknologiset innovaatiot, väestörakenteen muutokset, talouden suhdanteet ja ympäristöön liittyvät muutokset.
- Mallinnukset ja skenaariot: Ennakointityössä voidaan käyttää erilaisia mallinnuksia ja skenaarioita, joissa tarkastellaan erilaisia mahdollisia tulevaisuuksia. Niiden avulla voidaan arvioida, miten erilaiset tekijät voivat vaikuttaa toisiinsa ja millaisia vaikutuksia niillä voi olla.
- Asiantuntijalausunnot: Ennakointityöhön voi sisältyä asiantuntijoiden haastatteluja ja lausuntoja, jotka perustuvat heidän erikoistietoonsa ja kokemukseensa tietyllä alalla.
- Tulevaisuuden visiot: Ennakointitieto voi tuottaa erilaisia tulevaisuuden visioita ja skenaarioita, jotka auttavat organisaatioita hahmottamaan, millaisia mahdollisia tulevaisuuksia voi olla.
Osaamisen ennakoinnissa voidaan käyttää myös empiiristä tietoa, joka perustuu havaintoihin ja tietoihin työmarkkinoilta, yrityksiltä ja työvoiman tarpeista. Se voi sisältää esimerkiksi työvoimakartoituksia, kyselytutkimuksia yrityksille ja työntekijöille sekä taloudellisten indikaattorien analysointia.
Tilastolliset mallit taas perustuvat historiallisiin tietoihin, kuten aikaisempiin työllisyystilastoihin ja osaamistarpeiden kehitykseen. Esimerkiksi väestötilastot ovat pohjana monille ennusteille.
Ennakointitiedon hankinnassa hyödynnetään yhä enemmän myös ns. big dataa eli internetistä louhittavaa dataa. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnasta syntyvää dataa analysoimalla saadaan tietoa mahdollisista muutoksista osaamisen kysynnässä ja innovaatioihin liittyvistä uusista osaamistarpeista.
Toinen hyödyllinen big datan lähde on investointidata. Suuret investoinnit esimerkiksi tekoälyyn, bioteknologiaan tai vihreään energiaan voivat olla merkkejä siitä, että nämä alat ovat kasvussa ja osaamisen kysyntä voi lyhyellä aikavälillä kasvaa. Koska louhitut tietomassat ovat suuria, niiden käsittelyssä hyödynnetään usein tekoälyä.
Ammatteja koskeva ennakointitieto
Ohjauksen näkökulmasta osaamisen ennakointitieto on tärkeä apuväline asiakkaan mahdollisuuksien hahmottamisessa. Ohjaajan puheille tulevalla ihmisellä voi olla mielessään kysymys kiinnostavan alan tai oman ammattinsa tulevaisuuden näkymistä. Kysymykseen ei kuitenkaan ole varmoja vastauksia, koska tulevaisuutta koskeva tieto ei voi olla tarkkaa.
Osaamistarvekompassikaan ei tarjoile valmiita vastauksia asiakkaan kysymyksiin, mutta ohjaaja voi tiedon avulla auttaa yksilöä punnitsemaan valintojaan tulevaisuutta silmällä pitäen. Ohjaajan on hyvä tunnistaa esimerkiksi hiipuvat ja suuria rakennemuutoksia lähitulevaisuudessa kokevat ammattialat ja ottaa alojen kehitysnäkymät tarvittaessa puheeksi asiakkaan kanssa.
Osaamistarvekompassissa työmarkkinoiden ja osaamistarpeiden muutosta käsitellään ammattialojen tarkkuudella. Olemme valinneet ammattialatason, koska se on ennakoinnissa riittävä lähtökohta ja aloittain on mahdollista yhdistellä määrällistä ja laadullista tietoa.
Yksittäinen ammatti on ennakoinnissa hankalampi. Työelämän kieli muuttuu nopeasti. Työn sisältö voi pysyä samanlaisena, mutta nimike vaihtuu. Esimerkiksi työpaikkailmoituksissa automaattiseen tietojenkäsittelyyn viittaavat atk-termit ovat korvautuneet it (informaatioteknologia) -alkuisilla nimikkeillä.
Katso esimerkki työelämän käyttämän kielen muutoksesta:
Tilastokeskuksen ammattiluokitus 1987, atk-alan työ
Tilastokeskuksen ammattiluokitus 1987, atk-alan työ
Tilastokeskuksen vuoden 1987 ammattiluokituksessa Atk-alan työ -luokassa oli lähes yksinomaa atk-alkuisia nimikkeitä:
251 Atk-päälliköt, -suunnittelijat ja -ohjelmoijat
2511 Atk-päälliköt
2512 Atk-suunnittelijat
2513 Ohjelmoijat
2514 Atk-neuvojat ja -konsultit
252 Tietokoneoperaattorit
253 Atk-kirjoittajat ym
2531 Atk-kirjoittajat
2532 Atk-yhteyshenkilöt
Tilastokeskuksen ammattiluokitus 1997, tietotekniikka
Tilastokeskuksen ammattiluokitus 1997, tietotekniikka
Vuoden 1997 ammattiluokituksessa oli jo näkyvissä sana tietotekniikka:
213 Tietotekniikan erityisasiantuntijat
2131 Atk-suunnittelijat ja ohjelmoijat
2139 Muut tietotekniikan erityisasiantuntijat
Atk-suunnittelijoiden ja ohjelmoijien ryhmään kuuluivat esimerkiksi atk-suunnittelijat, atk-erikoistutkijat, atk-konepäälliköt, atk-ohjelmoijat, atk-päävalvojat ja atk-testaajat.
Tilastokeskuksen ammattiluokitus 2010, tieto- ja viestintäteknologia
Tilastokeskuksen ammattiluokitus 2010, tieto- ja viestintäteknologia
Vuoden 2010 ammattiluokituksessa luokka 25 Tieto- ja viestintäteknologian erityisasiantuntijat on paljon laajempi:
25 Tieto- ja viestintäteknologian erityisasiantuntijat
251 Systeemityön erityisasiantuntijat
2511 Sovellusarkkitehdit
2512 Sovellussuunnittelijat
2513 Web- ja multimediakehittäjät
2514 Sovellusohjelmoijat
2519 Muut ohjelmisto- ja sovelluskehittäjät
252 Tietokantojen,- verkkojen ja järjestelmäohjelmistojen erityisasiantuntijat
Lyhenne atk on kadonnut kokonaan.
Ennakointitieto Osaamistarvekompassissa
Osaamistarvekompassi sisältää sekä tulevaisuuteen suuntautuvaa ennakointitietoa että taaksepäin katsovaa tilastotietoa.
Ammattialat-osio
Osio sisältää tietoa ammattialoista ja niiden osaamistarpeista. Jokainen ammattialasivu sisältää kaksi välilehteä:
- Alan kuvaus: alan tunnusluvut, kuvaus ja yleisimmät työtehtävät sekä tavallisimmat työmarkkinasiirtymät
- Osaamiset: alan lähitulevaisuuden osaamistarpeet työmarkkinoilla
Tunnusluvut ja työmarkkinasiirtymät perustuvat Tilastokeskuksen tilastoihin. Osaamistarvedata on louhittu ja jalostettu big datasta luonnollisen kielen analyysin avulla. Ammattialaluokitus perustuu Opetushallituksen ennakoinnin ja Osaamisen ennakointifoorumin (OEF) käyttämään ammattialaluokitukseen.
Osaamiset-osio
Osio sisältää vuosittain päivittyvän tilannekuvan työelämän kysymästä osaamisesta. Osaamistarvedata on louhittu ja jalostettu big datasta. Tutustu myös osaamisdatan mahdollisiin vinoumiin sivulla Big data ja ja tekoälyn hyödyntäminen osaamisen ennakoinnissa.
Tutkinnot-osio
Osio sisältää tietoa ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulutuksen tutkintosuorituksista sekä kuluvan vuoden loppuun ulottuvat ennusteet tulevista suorituksista. Lisäksi osio tarjoaa tietoa tutkintojärjestelmän tuottamasta osaamisesta.
Tutustu tarkemmin datalähteisiin
Kertaus
Kertaus-osiossa voit kysymysten avulla kerrata lukemaasi ja syventää oppimistasi. Lue ensimmäiseltä välilehdeltä kysymys ja pohdi vastauksia ennen kuin katsot vastaukset toiselta välilehdeltä.
- Mistä lähtisit etsimään tietoa siitä, mitä osaamista yleissivistävän koulutuksen opettajilta kysytään työmarkkinoilla juuri nyt? Entä miten opettajan osaamistarpeet mahdollisesti muuttuvat vuoteen 2030 mennessä?
- Kun tarkastelet erilaisia ennakoidun osaamisen tietolähteitä, huomaat tiedoissa eroja. Mistä erot johtuvat?
Löydät yleissivistävän koulutuksen opettajan nykyiset ja lähitulevaisuuden osaamistarpeet Osaamistarvekompassin Ammattialat-osion ammattialasivulta välilehdeltä Osaamiset. Osaamisten listasta kannattaa aina tutkia myös lähiosaamisia. Lähiosaamiset tarkoittavat kontekstia, jossa osaamissana on aineistossa useimmin esiintynyt kyseisellä ammattialalla.
Keskipitkän aikavälin osaamistarvetietoa tuottaa Opetushallitus. Tutustu tietoon Opetushallinnon tilastopalvelu Vipusen Ennakointi-osiossa.
Tietolähteiden eroja kannattaa pohtia tiedonkeruutavan, sanoituksen ja aikavälin näkökulmasta.
Pidemmällä aikavälillä tieto on aina yleisluontoisempaa. Toisaalta tieto voi olla pohjimmiltaan samaa tai melkein samaa, mutta siitä käytetään eri termejä. Tiedonkeruutapakin vaikuttaa. Sekä big datan analyysi että asiantuntijakyselyn tulokset voivat sisältää vinoumia, mutta aineistovinoumat eri tiedonkeruutavoilla voivat olla erilaisia.
Lisätietoa verkossa
Lisätietoa verkossa
Vipunen: ennakointi
Opetushallinnon tilastopalvelu Vipusen Ennakointi-sivuilla on tietoa tulevaisuuden osaamis-, koulutus- ja työvoimatarpeista keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.
Työvoimabarometri
Työ- ja elinkeinoministeriön Työvoimabarometri tarjoaa näkymän työmarkkinoiden tarpeisiin. Uusiutuneessa barometrissa tarkastellaan ammattien lisäksi myös osaamistarpeita. Tiedot kerätään ELY-keskusalueittain asiantuntijatahojen ja alueen merkittävien työnantajien yhteistyönä. Tiedot päivittyvät kerran vuodessa.
Siirry Työvoimabarometrin sivuille
Työvoiman saatavuus ja kohtaanto
Työmarkkinatorin kohtaantoraportti yhdistää tietoa eri ammattiryhmien työllisyydestä, työttömyydestä, työvoimasta, avoimista työpaikoista ja palkoista. Raportin avulla voi tarkastella esimerkiksi työvoimapula-ammatteja maakunnittain tai selvittää, missä ammateissa on työvoiman ylitarjontaa tai kohtaanto-ongelmia.
Siirry Työmarkkinatorin sivuille Saatavuus ja kohtaanto -raporttiin