Hyppää sisältöön

Mitä yhteistä on kovilla ja pehmeillä taidoilla?

Kirjoitus
6.2.2024
Niemi, Emma
Nainen neuvoo tietokoneella työskentelevää miestä, taustalla tietokoneruutuja.

Tiivistelmä artikkelista: 
Jeremy Lamri & Todd Lubart 2023: Reconciling Hard Skills and Soft Skills in a Common Framework: The Generic Skills Component Approach. Journal of Intelligence 11(6), 107. (CC BY 4.0) 

Käännös: Emma Niemi 

Osaamisen monipuolisuus on nykypäivän työelämässä valtti, ellei suorastaan elinehto. Oman osaamisen tunnistaminen, kehittäminen ja hyödyntäminen muodostavat olennaisen osan henkilökohtaista ja ammatillista menestystä. Psykologian tutkijoiden Jeremy Lamrin ja Todd Lubartin mukaan menestys rakentuu vahvasti kovien taitojen (hard skills) ja pehmeiden taitojen (soft skills) yhdistelmälle. Kovat taidot liitetään tyypillisesti tekniseen tai ammatilliseen osaamiseen, kun taas pehmeillä taidoilla viitataan esimerkiksi vuorovaikutustaitoihin ja tunneälyyn.

Lamri and Lubart tarkastelevat artikkelissaan Reconciling Hard Skills and Soft Skills in a Common Framework: The Generic Skills Component Approach (2023) taitojen geneeristä rakennetta ja yhtäläisyyksiä pehmeiden ja kovien taitojen välillä. He esittävät, että kaikki taidot – olivatpa ne sitten kovia tai pehmeitä – muodostuvat viidestä komponentista: tiedosta, aktiivisesta kognitiosta, konaatiosta eli tahdosta, affektiosta eli tunteesta ja sensomotorisista kyvyistä.

Geneeriseen rakenteeseen perustuva lähestymistapa tarjoaa tutkijoiden mukaan yhtenäisen viitekehyksen kaikenlaisten taitojen tarkasteluun ja kehittämiseen.

Kovat ja pehmeät taidot täydentävät toisiaan

Kovat taidot ovat teknistä ja mitattavaa osaamista, kuten ohjelmointia, hitsaamista tai kirjanpitoa. Tällaiset taidot ovat usein hankittavissa koulutuksen kautta, ja ne ovat välttämättömiä tietyn alan tehtävien suorittamiseksi. Siksi niitä kutsutaan myös ammatillisiksi osaamisiksi. Kovia taitoja on perinteisesti painotettu rekrytointiprosesseissa, koska niiden hallitseminen johtaa usein mitattaviin tuloksiin.

Pehmeät taidot puolestaan ovat ei-teknisiä taitoja, henkilökohtaisia kyvykkyyksiä ja vuorovaikutustaitoja, jotka liittyvät esimerkiksi kommunikaatioon, ongelmanratkaisuun ja tiimityöhön. Tällaisia taitoja on vaikeampi mitata, eikä niitä yleensä opita muodollisessa koulutuksessa vaan kokemuksen kautta. Pehmeät taidot ovat kuitenkin olennaisia työelämässä menestymisen kannalta, ja ne voivat parantaa työtyytyväisyyttä ja tuottavuutta.

Kovat ja pehmeät taidot eivät ole toistensa vastakohtia, vaan ne täydentävät toisiaan. Esimerkiksi ohjelmistokehitys vaatii sekä teknistä osaamista ja ohjelmointikielten tuntemusta että luovuutta ja ongelmanratkaisutaitoja. Myös työnantajat ovat oppineet tunnistamaan pehmeiden taitojen arvon ammatillisen osaamisen rinnalla, joskin haasteena on yhä vakiintuneen määritelmän sekä mittaus- ja arviointimenetelmien puute.

Tutkimuksen mukaan pehmeät taidot myös säilyvät pidempään, kun taas kovat taidot saattavat vanhentua nopeammin. Teknologian kehittyessä työntekijöiden on jatkuvasti päivitettävä osaamistaan pysyäkseen ajan tasalla uusista menetelmistä ja työkaluista, mutta vuorovaikutustaidot säilyttävät arvonsa maailman muuttuessakin. Työnantajien kannattaakin kiinnittää huomiota molempien taitotyyppien merkitykseen rekrytoinnissa.

Millaisista komponenteista taidot sitten koostuvat?

Lamrin ja Lubartin lähestymistavan mukaan mikä tahansa taito koostuu viidestä komponentista:

  • Tieto (knowledge) kattaa sekä ulkoisen tiedon ja tosiasiat, kuten työtehtäviin liittyvät tiedot, että sisäisen tiedon, kuten muistin.
  • Aktiivinen kognitio (active cognition) liittyy tiedon havainnointiin ja prosessointiin päätösten ja mielipiteiden muodostamiseksi. Havaintojen tekeminen, arviointi sekä ympäristön ja kontekstin analysoiminen kuuluu aktiivisen kognition piiriin.
  • Konaatio eli tahto (conation) viittaa haluun tai impulssiin toimia. Se kuvaa mieltymyksiä, motivaatiota ja käyttäytymisen tahdonalaisia elementtejä.
  • Affektio eli tunne (affection) tarkoittaa kykyä tuntea empatiaa ja hallita tunteita, mikä on olennaista ihmissuhteiden muodostamiseksi ja ylläpitämiseksi.
  • Sensomotoriset kyvyt (sensory-motor abilities) tarkoittavat liikkeiden hallintaa. Tähän sisältyy kyky havaita ja tulkita aistien tuottamaa informaatiota ja reagoida siihen sekä kyky suunnitella ja toteuttaa liikkeitä. Sensomotorisia kykyjä ovat esimerkiksi tasapaino, koordinaatio ja hienomotoriset taidot. 

Kunkin komponentin tärkeyttä tietyn taidon näkökulmasta arvioidaan ensin numeerisesti asteikolla 1–5. Lisäksi komponentin käytännön ilmentymistä kuvataan sanallisesti. Lopuksi laaditaan taidon kehittämistä koskeva suunnitelma, jossa huomioidaan kukin komponentti sen painoarvon mukaisesti.

Alkuperäinen kuvio © Jeremy Lamri ja Todd Lubart (CC BY 4.0, värejä muokattu ja tekstit suomennettu)

Tutkijat havainnollistavat lähestymistapaa Python-ohjelmointikielen taidon kautta. Kuviosta nähdään, että tiedon ja aktiivisen kognition komponentit korostuvat. Taidon hallitseminen vaatii runsaasti tietoa muun muassa ohjelmoinnin käsitteistä, algoritmeista ja tietorakenteista sekä toisaalta kykyä soveltaa tätä tietoa, mihin tarvitaan sekä teoriaopetusta että käytännön ohjelmointiharjoituksia ja -haasteita.

Konaation ja affektion komponentit ovat tärkeydeltään keskitasoa. Niihin sisältyy esimerkiksi sinnikkyys ja halu ratkaista ongelmia sekä tunneälyn merkitys tiimin tai asiakkaiden kanssa toimiessa. Nämä seikat voi huomioida koulutuksessa esimerkiksi luomalla oppimiselle myönteisen ilmapiirin, asettamalla motivoivia tavoitteita ja kannustamalla oppijoita työskentelemään yhdessä.

Sensomotoriset kyvyt eivät puolestaan ole ohjelmoinnin kannalta oleellisia, vaikka ergonomiset työskentelytavat tukevatkin taidon soveltamista käytännössä.

Lähestymistavasta tukea osaamisen kehittämiseen

Lamrin ja Lubartin mukaan tutkimus taitojen geneerisestä rakenteesta sekä pehmeiden ja kovien taitojen välisestä suhteesta tarjoaa työkalun henkilöstön kehittämiseen ja rekrytointiin. Keskeinen huomio kohdistuu siihen, miten pehmeät ja kovat taidot täydentävät toisiaan. Kovat taidot on perinteisesti nähty välttämättöminä, ja niiden hallinta painaa usein rekrytointiprosessin vaakakupissa eniten. Toisaalta pehmeät taidot povaavat parempaa menestystä työpaikalla, sillä ne ovat keskeisiä niin työntekijän oman kuin työyhteisönkin toiminnan kannalta. Kattava tietämys ei riitä, mikäli työntekijällä on puutteita vuorovaikutustaidoissa tai hankaluuksia soveltaa tietoa käytäntöön.

Ajatus siitä, että erilaiset taidot koostuvat samoista komponenteista, hyödyttää työnantajia erityisesti työntekijöiden osaamisen kehittämisen näkökulmasta. Lähestymistapa auttaa luomaan kokonaisvaltaisempia ja tehokkaampia koulutusmenetelmiä, joissa huomioidaan sekä taitojen tekniset että ei-tekniset komponentit. Lisäksi menetelmissä voidaan painottaa niitä komponentteja, jotka ovat kehitettävän taidon kannalta keskeisimmät. Taito, joka perustuu vahvasti tietoon, vaatii varsin erilaisia kehittämismenetelmiä kuin esimerkiksi aktiivista kognitiota painottava taito.

Lähestymistavassa korostetaan myös kontekstin merkitystä. Esimerkiksi kommunikaatiotaitoja hyödynnetään monenlaisissa konteksteissa eri tavoin. On tärkeää huomioida juuri se ympäristö ja tehtävä, jossa työntekijät taitojaan soveltavat, ja räätälöidä osaamisen kehittämiseen tähtäävä koulutus siihen sopivaksi.

Lamri ja Lubart peräänkuuluttavat lisää tutkimusta taitojen geneeristen komponenttien välisestä suhteesta sekä kontekstuaalisten tekijöiden vaikutuksesta taitojen kehittämiseen ja käyttöön. Lähestymistapa avaa kuitenkin jo nykyisellään osaamisen kehittämiseen uusia näkökulmia, joita työpaikoilla ja koulutuksissa voidaan hyödyntää.

Osaamistarvekompassissa painottuvat ammatilliset erityisosaamiset

Osaamistarvekompassiin tällä hetkellä kootut osaamiset ovat ammatillisia erityisosaamisia. Ne luokitellaan pitkälti koviksi taidoiksi, sillä ne liittyvät tyypillisesti tiettyyn ammattialaan ja ovat hankittavissa koulutuksen kautta.

Osaamistarvekompassin osaamisten kirjo laajenee keväällä 2024. Palvelua täydennetään ammatillisten erityisosaamisten lisäksi muilla työelämässä tarvittavilla osaamistyypeillä, kuten henkilökohtaisilla ominaisuuksilla, yleisillä työelämätaidoilla, digitaalisilla kansalaistaidoilla ja vihreillä osaamisilla.