Osaamistarvetieto tukee koulutuksen suunnittelua

Kirjoittaja: Maria Clavert, Opetushallitus

Opetushallituksen uusimmat, vuodelle 2040 ennakoidut koulutustarvetulokset osoittavat, että Suomessa tarvitaan entistä enemmän koulutusta erityisesti tekniikan koulutusohjelmiin ja palvelualoille. Koulutustarvetta kasvattavat työelämän asiantuntijavaltaistuminen sekä runsas eläköityminen erityisesti sosiaali- ja terveysalalla. 

Osaamistarve-ennakoinnissa arvioidaan, millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan. Ennakoinnissa pyritään tunnistamaan erityisesti sellaisia osaamisia, joiden merkitys muuttuu voimakkaasti. Tarkastelussa voidaan keskittyä esimerkiksi ammattialakohtaisiin osaamistarpeiden muutoksiin tai aloja yhdistäviin uusiin osaamistarpeisiin.  

Tällä hetkellä Suomen työmarkkinat kärsivät kohtaanto-ongelmasta, jonka ennakoidaan jatkuvan keskipitkällä aikavälillä. Työvoimapulaa esiintyy erityisesti useissa luonnonvara- sekä sosiaali- ja terveysalan ammateissa sekä energia- ja vesihuoltoalalla. Työvoiman ylitarjontaa ennakoidaan puolestaan muun muassa painoalan työntekijöiden, avustavien työntekijöiden, hienomekaanikkojen ja kauneudenhoitotyöntekijöiden ammatteihin. 

Merkittävin uuden työvoiman lähde ovat koulutuksesta valmistuvat, joiden osuuden ennakoidaan vuonna 2028 olevan 82 % kaikesta uuden työvoiman tarjonnasta. Tutkintoennusteessa arvioidaan, paljonko koulutusaloilta valmistuu uusia osaajia keskipitkällä aikavälillä ja kuinka moni valmistuneista siirtyy suoraan työvoimaksi. Koulutustarve-ennakoinnissa puolestaan määritellään, paljonko eri koulutusasteilla ja -aloilla tarvitaan uusia tutkintoja ammattialojen työvoimatarpeeseen vastaamiseksi pitkällä aikavälillä. 

Työelämän pitkän aikavälin muutokset näkyvät myös laaja-alaisissa osaamistarpeissa. Osaamisen ennakointifoorumin vuodelle 2040 arvioimat osaamistarpeet liittyvät erityisesti digitalisaatioon ja teknologiseen kehitykseen sekä monikulttuurisuuteen ja sosiaaliseen kestävyyteen. Vuosille 2030–2040 ennakoiduista osaamistarvetuloksista selviää, että teknologisen kehityksen myötä kaikilla aloilla tarvitaan nykyistä edistyneempää digitaalista osaamistasoa.

Osaamistarvetuloksissa heijastuvat työvoiman kysynnän ja tarjonnan tasapainossa eli kohtaannossa tapahtuvat muutokset. Työvoiman kysynnän kasvaessa uusia osaajia houkutellaan alalle paitsi koulutuksen, myös esimerkiksi ammattisiirtymien ja maahanmuuton kautta. Kohtaannon tasapainottamiseksi tarvitaankin jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia sekä tietoa niistä osaamisista, joiden merkityksen ennakoidaan kasvavan tulevaisuudessa. 
 

Ennakoinnin digitalisaatio mahdollistaa aikaisempaa nopeamman reagoinnin ajankohtaisista teemoista ja ilmiöistä nouseviin ennakointitarpeisiin. Esimerkiksi vuonna 2024 toteutetaan huoltovarmuus- ja resilienssiteemainen hanke, jossa näihin liittyviä osaamistarpeita tarkastellaan yli ammattialarajojen sekä toimialakohtaisten tapausesimerkkien kautta. 

Teknologian kehittyessä on tärkeää kehittää jatkuvasti myös ennakointia ja siihen liittyvää osaamista. Näin voimme tukea entistä paremmin koulutuspoliittista päätöksentekoa ja vastata tulevaisuuden haasteisiin.     

Myös Opetushallituksen ennakointitiimi on tarttunut haasteeseen ja aloittanut sekä ennakointitulosten tuottamiseen että niiden esittämiseen liittyvien prosessien digitalisoinnin. Ennakoinnin digitaalista kehittämistyötä on tuettu Euroopan unionin RRF-rahoituksella.

Kehitystyön tuloksena opetushallinnon tilastopalvelu Vipusen yhteydessä avataan loppukeväällä 2024 uusi tietopalvelu, jossa ennakoinnin päätulokset julkaistaan käyttäjäystävällisinä verkkoraportteina. Osaamistarvetulosten lisäksi palvelusta löytyvät koulutustarvetulokset, tutkintoennuste ja työvoiman kohtaantoennuste. Palvelu mahdollistaa rajapinnat myös muihin ennakoinnin tietojärjestelmiin, joista keskeinen kumppani on Jotpan Osaamistarvekompassi. 

Vipusessa julkaistavat Opetushallituksen ennakointitulokset valtakunnallisesta osaamistarpeiden muutoksesta tuotetaan 130 ammattialan tarkkuudella. Tulokset perustuvat pääosin Osaamisen ennakointifoorumin ja sen asiantuntijaverkostojen keskipitkän aikavälin arvioihin. Osaamistarve-ennakoinnissa voidaan asiantuntija-arvioiden ohella jatkossa hyödyntää entistä tehokkaammin myös digitalisaation ja uusien kielimalliratkaisujen tarjoamia mahdollisuuksia esimerkiksi data-analytiikkaan liittyen. Jatkuvasti päivittyvät tietolähteet tukevat muun muassa uusien osaamistarvetrendien ja työmarkkinakehityksen hiljaisten signaalien tunnistamista. 
 

Kuva: George Atanassov

Maria Clavert on Opetushallituksen ennakoinnin digitalisaatiosta vastaava opetusneuvos.