Hyppää sisältöön

Kalatalousalan tilannekuva

Tälle sivulle on koottu havaintoja ja johtopäätöksiä kalatalousalan tilanteesta. Tiedot koskevat Kalastajat ja kalanviljelijät -ammattialaa ja perustuvat Osaamistarvekompassin, Työmarkkinatorin Työvoiman saatavuus ja kohtaanto -raportin sekä Opetushallituksen ja Osaamisen ennakointifoorumin (OEF) kohtaantotarkastelun tietoihin.

Tunnusluvut

  • Ammattialalla työskenteli vuonna 2021 noin 940 henkilöä.
  • Kalastus ja vesiviljely -toimialalla työskentelee yli 90 % ammattialan työllisistä.
  • Hieman alle puolet alan työllisistä vaihtoi alaa vuosina 2016–2021. Eniten siirtyi elintarvike- ja maatalousaloille (5,1 %), mutta samaan aikaan työttömäksi jopa 3 %.
  • Alalle vuosina 2016–2021 siirtyneistä jopa 17 % oli aiemmin työttömänä. Alanvaihtajista suurin osa siirtyi elintarvike- ja maaliikennealoilta (11,2 %).
  • Kalatalouden työlliset sijoittuvat erityisesti Varsinais-Suomeen, Pohjanmaalle ja Pohjois-Pohjanmaalle.
  • Alan ikärakenne on hyvin korkea, joten odotettavissa on iso työvoimapoistuma lähivuosina.
Näin hyödynnät Ammattialat-osion tunnusluku- ja siirtymätietoa

Osaamistarvekompassi tarjoaa ammattialakohtaisia lukuja työllisten määrästä, toimialasta, koulutusalasta ja koulutusasteesta sekä maantieteellisestä jakautumisesta.

Tunnusluvuista voi esimerkiksi tarkastella alan ikärakennetta ja arvioida eläkepoistuman vaikutusta tulevaisuuden työvoimatarpeeseen. Graafeista näkee myös, mikä toimiala työllistää eniten alan työllisiä ja ovatko työpaikat jakautuneet tasaisesti koko maahan vai painottuneet tietyille alueille.

Työmarkkinasiirtymägraafit puolestaan havainnollistavat työllisten siirtymiä alalle ja alalta pois. Suuret muutokset voivat viitata esimerkiksi rakennemuutokseen, ja merkittävät siirtymät työttömyyteen voivat kertoa työvoiman ylitarjonnasta tai alan hiipumisesta. Siirtymägraafit havainnollistavat myös, saako ala uusia työllisiä eniten esimerkiksi opiskelijoista, työttömistä vai muilta aloilta. Tieto auttaa kohdentamaan osaamispalveluita siten, että ne tukevat positiivisia työmarkkinasiirtymiä.

Kohtaanto

  • Lyhyellä aikavälillä (0–5 vuotta) kalanviljelijät ja viljelytyöntekijät -ammatissa on ylitarjontaa, mutta kalatalouden ja vesiviljelyn avustavat työntekijät -ammatissa kohtaanto-ongelmaa.
  • Sen sijaan keskipitkällä aikavälillä (5–9 vuotta) kalastajat ja kalanviljelijät -ammattialalle ennakoidaan alitarjontaa.
Näin hyödynnät kohtaannon raportteja

Opetushallitus ja Osaamisen ennakointifoorumi sekä Työmarkkinatori tarjoavat työvoiman saatavuutta ja kohtaantoa käsitteleviä raportteja.

Raporteista voi tarkastella eri alojen ja ammattien kohtaantotilannetta sekä työmarkkinatilanteen kehitystä eri aikaväleillä. Tietoa voi hyödyntää alueellisten ja toimialakohtaisten työvoimatarpeiden ennakoimiseen.

Tietojen pohjalta voi esimerkiksi suunnitella ja kohdentaa jatkuvan oppimisen osaamispalveluita ja koulutusta työvoimapulasta kärsiville aloille. Kohtaanto-ongelma-alojen tunnistaminen tukee osaamispalveluiden kehittämistä, jotta työmarkkinoille saadaan työelämän tarpeisiin vastaavaa osaamista.

Työllisten koulutustausta

  • Puolet alan työllisistä on suorittanut ammatillisen koulutuksen, jopa neljäsosa on ilman tutkintoa. 
  • Kalatalouden koulutusalan tutkinnon on suorittanut vain 15 % työllisistä.
  • Kalatalouden perustutkinnon on suorittanut vuosina 2020–2023 vain noin 30 henkilöä.
  • Kalatalouden tutkinnon osia on suoritettu eniten 2020-luvulla kalastustuotteiden käsittelyssä ja jalostuksessa. Suoritusmäärien kasvu vuosina 2020–2023 on ollut suurinta tutkinnon osissa kalastusoppaan toimintaympäristön tuntemus, yritystoiminta kalataloudessa sekä kalastusopastoiminta.
Näin hyödynnät koulutustietoa

Osaamistarvekompassi tarjoaa tunnuslukuja työllisten koulutustaustasta sekä tietoa ammatillisen koulutuksen tutkintojen ja tutkinnon osien suorituksista.

Tieto työllisten koulutusalasta ja -asteesta auttaa hahmottamaan, minkälaisella koulutustaustalla alalle voi työllistyä.

Ammatillisen koulutuksen tutkintotuotos -raportista voi tarkastella, kuinka paljon tietyn tutkinnon suorittanutta työvoimaa on valmistunut alalle ja miten he sijoittuvat maantieteellisesti. Tieto havainnollistaa, minkä alan osaamista ja työvoimaa tietyllä alueella on, ja auttaa siten ratkaisemaan kohtaannon ongelmia.

Tieto tutkinnon osien suorituksista antaa viitteitä siitä, minkälaista osaamista eri alueilla on ja minkälaiselle koulutukselle on kysyntää.

Tutkintoennuste-raportti kertoo, paljonko alan tai alueen työmarkkinoille kuluvana vuonna on valmistumassa ammatillista osaamista. Tietoa voi hyödyntää esimerkiksi tilanteissa, jossa yrityksellä on tarpeen arvioida uuden toimipisteen alueen uuden työvoiman saatavuutta.

Alalla kysytyt osaamiset

Viime vuosina kalatalousalan osaamistarpeissa ovat korostuneet erityisesti seuraavat osaamiset:

  • Elintarvikkeiden vakuumipakkaaminen
  • Iktyologinen osaaminen (kyky ymmärtää kalalajien biologiaa, käyttäytymistä ja elinympäristöjä) 
  • Kalan käsittelyosaaminen
  • Kalankasvatusosaaminen
  • Kalanpyytämisvälineiden käyttöosaaminen
  • Kalanviljelylaitosten hoitaminen
  • Kalastus- ja kalankasvatusteknologian hallinta
  • Kalojen fileerausosaaminen
  • Kalojen jalostusosaaminen
  • Kiertovesikasvatusosaaminen
  • Levien viljelyosaaminen
  • Savustaminen
  • Uhanalaisten lajien ja kantojen säilyttämiseen ja elvyttämiseen liittyvä osaaminen
  • Varaston ylläpito
  • Veden desinfiointivälineiden käyttötaito
  • Vesiluonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen ja suojeluun liittyvä osaaminen
  • Vesistöjen tuntemus
  • Vesiviljelyosaaminen
  • Bioturvallisuuteen liittyvä osaaminen
  • Digitaalisten ruokintajärjestelmien hallinta
  • Elintarvikkeiden pakkaamisosaaminen
  • Pakkaus-​​ ja lastaamisosaaminen
  • Varastotyö.
Näin hyödynnät osaamistarvetietoa

Osaamistarvekompassi tarjoaa vuosittain päivittyvän tilannekuvan työelämän kysymästä osaamisesta.

Tieto auttaa hahmottamaan, minkälaista osaamista eri ammattialoilla eniten tarvitaan ja miten laajasti osaamisia voi hyödyntää muilla aloilla. Aineistossa korostuvat erityisesti uudet ja nousevat osaamiset. Tiedon avulla esimerkiksi jatkuvan oppimisen osaamispalveluita voidaan suunnitella ja kohdentaa ennakoivasti siten, että ne vastaavat paremmin työelämän vaatimuksia.

Osaamistarvetiedosta on hyötyä myös alueellisten osaamisstrategioiden laadinnassa. Tietoa voi hyödyntää alueen osaamistarjonnan ja -kysynnän kohtaantoa parantavien toimien suunnittelussa.

Lisäksi osaamistarpeiden ennakoinnista on hyötyä yksilöiden koulutus- ja uravalintojen tukemisessa. Ohjaus- ja neuvontatyössä voidaan esimerkiksi verrata asiakkaan nykyisen ammattialan osaamistarpeita uuden alan tarpeisiin ja sen pohjalta tarkastella asiakkaan osaamisen täydentämisen tarpeita.

Ehdotuksia toimenpiteiksi

  • Muun kuin kalatalouden tutkinnon suorittaneiden työllisten osaamista voitaisiin täydentää kalatalouden tutkinnon osilla.
  • Ilman perusasteen tutkintoa olevia alan työllisiä voitaisiin kannustaa suorittamaan kalatalouden tutkinnon osia.
  • Kiinnostusta alalle voitaisiin herättää esimerkiksi työvoiman ulkopuolisissa ryhmissä, kuten Suomeen töihin tai opiskelemaan tulleiden maahanmuuttajien keskuudessa.
  • Samaan aikaan kalatalouden toimialan työllisten osaamispalveluja voitaisiin laajentaa erityisesti kalastusoppaan toimintaympäristön tuntemuksen, kalastusopastoiminnan sekä kalastusmatkailun tutkinnon osien suorittamiseen.