Näkökulmia vihreän osaamisen kehittämiseen ammatillisessa koulutuksessa

Hallituksen tavoitteena on saavuttaa vuositason nettopäästöjä koskevat tavoitteet vuoteen 2030 mennessä muun muassa valmistelemalla uuden energia- ja ilmastostrategian, joka tavoittelee hiilinegatiivisuutta. Hallitusohjelman mukaisesti edistetään muun muassa tuulivoiman toimintaedellytyksiä, aurinkovoimainvestointeja, bioenergian tuottamista ensisijaisesti erilaisista jäte-, jäännös- ja sivutuotteista sekä biokaasutuotannon lisäämistä. Lisäksi uudistetaan ydinenergialakia.

Vihreällä osaamisella tarkoitetaan taitoja ja tietoja, jotka liittyvät ympäristöystävällisiin käytäntöihin, kestävään kehitykseen ja ekologisesti kestävään toimintaan eri aloilla. Vihreän osaamisen tarve kasvaa merkittävästi työmarkkinoilla jo lähivuosina. Vihreän siirtymän investointiaikomusten kokonaismäärä on tällä hetkellä arviolta noin 224 miljardin euron tasolla (mukaan lukien maatuulivoima ja energiansiirtoyhteydet). Arvio perustuu EK:n dataikkunan tietoihin.

Investointiaikomusten mukaan ylivoimaisesti eniten investoidaan merituulivoimaan. Huomattavia investointiaikeita on myös vetyteollisuuteen, terästeollisuuteen sekä akkuteknologiaan. Uusia työpaikkoja ennakoidaan syntyvän varsinkin akkuteknologiaan (3 520), biotuotteisiin (1 500) ja terästeollisuuteen (1 200).

Ammatillisen koulutuksen sisältöihin on lisätty 2020-luvulla useita erilaisia vihreään siirtymään liittyviä tutkinnon osia, joiden suorituksissa on vaihtelua sekä alueittain että opiskelijan ikäryhmän ja äidinkielen mukaan. Osaamistarvekompassin Analyysit-osiossa on ajantasaista ja jatkuvasti päivittyvää tietoa ammatillisen koulutuksen tutkinnon osien suorittamisesta vuodesta 2019 alkaen. Vuoden 2024 aikana analyysiosiota täydennetään myös korkeakoulututkintojen suoritustiedoilla.

Ohessa muutama esimerkki vihreään siirtymään liittyvien ammatillisen koulutuksen tutkinnon osien suorituksista.

Kestävän kehityksen osaamista tukevia tutkinnon osia ovat

• toiminnan kehittäminen kestävällä tavalla (ympäristöalan erikoisammattitutkinto)
• kestävällä tavalla toimiminen (luonto- ja ympäristöalan perustutkinto).

Toiminnan kehittäminen kestävällä tavalla -tutkinnon osan on suorittanut noin 620 henkilöä. Ikäryhmittäin tarkasteltuna tämän tutkinnon osan suorittaneista suurin osa on 15–24-vuotiaita. Alueellisesti tutkinnon osaa on suoritettu eniten Uudellamaalla, Pohjois-Savossa ja Varsinais-Suomessa. Opiskelijan äidinkielen näkökulmasta tutkinnon osan on suorittanut noin kymmenen henkilöä, joiden äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi.

Aurinkoenergiaan liittyviä ammatillisen tutkinnon osia ovat

• aurinkosähköjärjestelmäasennukset (sähkö- ja automaatioalan perustutkinto)
• aurinkosähköjärjestelmien asennukset (sähkö- ja automaatioalan ammattitutkinto)
• aurinkolämpölaitteistojen asentaminen (talotekniikan perustutkinto).

Ylivoimaisesti eniten on suoritettu sähkö- ja automaatioalan perustutkintoon sisältyvää aurinkosähköjärjestelmäasennukset- tutkinnon osaa. Sen oli suorittanut noin 540 henkilöä. Ikäryhmittäin tarkasteluna tätä tutkinnon osaa ovat suorittaneet 35–44-vuotiaat. Alueellisesti tutkinnon osaa on suoritettu eniten Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla. Opiskelijan äidinkielen näkökulmasta tutkinnon osan on suorittanut noin 60 henkilöä, joiden äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi.

Edellisten lisäksi on suoritettu vihreään siirtymään liittyviä tutkinnon osia kuten

• bioenergian tuottaminen (maatalousalan perustutkinto)
• bio- ja kiertotaloustuotteiden valmistaminen (prosessiteollisuuden ammattitutkinto)
• bioenergiatuotannossa toimiminen (prosessiteollisuuden perustutkinto)
• tuulivoimalan huolto- ja kunnossapitotyöt (koneasennuksen ja kunnossapidon ammattitutkinto).

Näiden tutkintojen osien suoritusmäärät ovat olleet vielä hyvin vähäisiä.

Jotpan yhtenä päätavoitteena on ollut sen kahden ensimmäisen toimintavuoden aikana kehittää työikäisten vihreää osaamista. Valtionavustuksin ja hankinnoin toteutettujen osaamispalveluiden tavoitteena on ollut vastata sekä ennakoituihin osaamistarpeisiin että täydentää olemassa olevaa tutkintoperusteista koulutusta. Jotpan tavoitteena on lisäksi näiden osaamispalveluiden hyvien käytänteiden juurruttaminen osaksi eri koulutusasteiden tutkintojen sisältöjä.

Valtionavustuksilla on käynnistetty vuosina 2022 ja 2023 muun muassa seuraavia hankkeita:

• VIPU - Vihreä siirtymä puhtauspalvelualalle
• Uudet osaamispolut energia-alalle
• Pakkausarvoketjun kiertotalousosaaja -koulutus
• Materiaalit ja Reliabiliteetti Integroituna vetytalouden tarpeisiin (MARIT)
• Kiertotalouden osaajat
• Green Traffic, Green Deal -rakentaja
• Energiatehokkuutta julkiselle sektorille
• Biodiversiteetti nyt - uutta osaamista vihreän siirtymän vauhdittamiseksi ja biodiversiteetin ylläpitämiseksi
• UUSIKSI - osaamista kierrätykseen ja uusiomateriaalien käsittelyyn Hankeavustus tuulivoima-alan osaamispalveluihin.

Hankintarahoituksella on käynnistetty vuosina 2022 ja 2023 muun muassa seuraavia hankkeita:

• Hiilinieluihin liittyvä osaaminen metsätaloudessa: metsien kestävä ja vastuullinen käyttö ja hoito, metsien monimuotoisuuden edistäminen, suometsien kestävä hoito, metsäkoneiden käytön hiilijalanjälki, hiilinieluihin liittyvä osaaminen metsätaloudessa, tiedolla johtaminen metsätyömaan hiilijalanjäljen pienentämiseksi
• Akkuteollisuus: kierrätysprosessit, uudelleenkäyttö ja kierrätys, kemiantekniikka, robotiikka ja automaatio, ympäristökestävyyden opinnot, akkuteollisuuden arvoketjua poikkileikkaavat ja tukevat opinnot, malminetsintä ja jalostus, akkujätteen käsittely, kemiantekniikka, materiaalitekniikka, metallurgia, prosessitekniikka ja tuotanto- ja prosessityön osaaminen
• Vetytalous: politiikka, talous, hiilidioksidin talteenotto ja hyötykäyttö (CCU), hiilidioksidin talteenotto ja varastointi (CCS), jalostusprosessit ja P2L-kemikaalit / P2X.

Jotpan vuoden 2024 vihreään osaamiseen kohdentuvia painopisteitä ovat

• korjausrakentamiseen liittyvä kiertotalousosaaminen
• biotalousosaaminen
• biopohjaiset materiaalit kuten tekstiilit ja pakkausmateriaalit
• puhtaan energian uudet osaamistarpeet
• teolliseen puurakentamiseen liittyvä osaaminen
• maa- ja vesirakentaminen
• biotalousosaaminen ruoan tuotannossa
• vesi- ja jätehuollon puhdas siirtymä.

Painopistealueiden sisältöjä ja kohderyhmiä tarkennetaan rahoitushakujen suunnittelussa alkuvuoden aikana.

Vihreän osaamisen kysynnän nopea kasvu eri aloilla edellyttää jatkuvaa koulutustarjonnan sisältöjen kehittämistä erilaisin kokeiluin ja pilotoinnein. Ammatillisen koulutuksen tutkintoihin tarvitaan lisää työelämälähtöisiä vihreää osaamista koskevia sisältöjä, mutta samalla myös opiskelijoiden ohjaamista suorittamaan nykyistä enemmän jo tarjolla olevia tutkinnon osia.

Vihreisiin investointeihin ja niiden ajalliseen toteutumiseen liittyy samalla haasteita, jotka täytyy ottaa huomioon erilaisten jatkuvan oppimisen osaamispalveluiden suunnittelussa. Vihreä osaaminen kytkeytyy kiinteänä osana myös datatalouden kehitykseen. Esimerkiksi uusiutuvien energiamuotojen ekosysteemiosaamisessa tarvitaan valittujen energiamuotojen seuranta- ja optimointiosaamista hyödyntäen muun muassa data-analytiikkaa ja älykkäitä energianhallintajärjestelmiä.

Osaamistarvekompassin tietosisältöjä tullaan täydentämään kevään 2024 aikana muun muassa vihreään siirtymään ja datatalouteen liittyvillä osaamisilla.